Vuosikatsaus


Vuoden 2005 kaksi merkittävää asiat kuntayhtymässä olivat hoitotakuu ja keskustelu palvelurakenneuudistuksesta. Hoitotakuuseen kuntayhtymä ryhtyi valmistautumaan jo edellisten vuosien aikana. Vuoden 2005 toimintapolitiikaksi hoitotakuun toteuttamisessa valittiin oman työ lisääminen ja hallittu ostopalvelujen käyttö. Tätä tuki yhdessä kuntien kanssa tehty realistinen talousarvio, jossa varattiin lähes 5 miljoonaa euroa hoitotakuuta varten.

Valittu linja oli onnistunut. Kymenlaakson erikoissairaanhoidon hoitotakuu toteutui alusta lähtien hyvin. Elokuussa tehdyn valtakunnallisen arvion mukaan Kymenlaakso oli yhdessä Etelä-Savon kanssa selviytynyt parhaiten hoitotakuun toteuttamisesta. Vuoden lopussa arvio uusittiin. Kymenlaakso oli jälleen parhaiten menestyneiden sairaanhoitopiirien joukossa. Vain yksittäiset potilaat ovat Kymenlaaksossa joutuneet odottamaan hoitoa tahtomattaan yli kuusi kuukautta. Myös lastenpsykiatriassa ja nuorisopsykiatriassa on lääkäritilanteen vaikeuksista huolimatta hoito pystytty järjestämään tyydyttävästi.

Hoitotakuuseen panostuksesta huolimatta kuntayhtymän talous on pysynyt talousarvion puitteissa. Ainoaksi kauneusvirheeksi jää tuloksen kääntyminen vuoden lopulla alijäämäiseksi. Perustaltaan kuntayhtymän talous on kuitenkin saatettu lähes tasapainoon.

Keskustelu palvelurakenneuudistuksesta on sivunnut erikoissairaanhoitoa hyvin vähän. Tyytymättömyys sairaanhoitopiiriä kohtaan on kuitenkin aistittavissa. Syy tähän on erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu. Sairaanhoitopiirissä on kuitenkin jatkuvasti käynnissä kehittämishankkeita, joilla tehostetaan palvelutuotantoa. Kymenlaaksossa on mahdollista hallita erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu tarkastelemalla koko sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita.

Vuosi 2005 sairaanhoitopiirissä onnistui. Kiitos siitä kuuluu henkilöstölle, joka motivoituneena ryhtyi lisätöitä tekemällä hoitamaan enemmän potilaita hoitotakuun hengessä. Tämä vahvistaa uskoa siitä, että vain henkilöstön kautta on mahdollista uudistaa erikoissairaanhoitoa Kymenlaaksossa.

Kari Hassinen
sairaanhoitopiirin johtaja

Sivun alkuun


Palvelutuotannon kehitys

Avohoitokäyntien ja hoitopäivien kehitys



Omavaraisuusasteen kehitys

     

Sivun alkuun



Tilinpäätöskertomus

Toimintaympäristö
Kuntayhtymän vuoden 2005 talousarvion valmistelua leimasi hoitotakuuta koskevan lainsäädännön voimaantulo 1.3.2005 lukien. Erikoissairaanhoitolailla säädettiin ei-kiireellisen hoidon tarpeen arvioinnin aloittamisen ja hoidon toteuttamisen määräajoista.

Aikaisempien vuosien tapaan Kymenlaakson kuntien talous oli edelleen kireä vuonna 2005. Monilla kunnilla oli suuria vaikeuksia laatia tasapainoinen talousarvio vuodelle 2005. Osa kunnista joutui tekemään alijäämäisen talousarvion. Tämän vuoksi jäsenkunnat halusivat pitää sairaanhoitopiirin laskutuksen kasvun mahdollisimman vähäisenä.

Taloudellisista vaikeuksista huolimatta kunnat antoivat Kymenlaakson sairaanhoitopiirille talousarviossa mahdollisuudet toteuttaa hoitotakuun vaatimukset. Jäsenkuntalaskutuksen kasvuksi hyväksyttiin talousarviossa 8,5 % kasvu.

Vuoden 2006 talousarvio jaettiin kahteen osaan. Varsinainen palvelutuotanto ja ostopalvelut budjetoitiin perusbudjettina. Hoitotakuun toteuttamiseksi varattiin talousarviossa erillinen jonojen purkuun osoitettava määräraha.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Tavoite 1
Kuntayhtymän oman palvelutuotannon ja ulkopuolelta ostettavien palvelujen määrä perusbudjetissa säilytetään vuoden 2004 tasolla.

Hoidon enimmäismääräaikojen saavuttamisessa tarvittavat lisäpalvelut toteutetaan ensisijaisesti lisäämällä omaa tuotantoa tai hankkimalla tarvittavat ostopalvelut nykyisin sairaanhoitopiirille palveluja tuottavilta sairaaloilta.

Toteutuminen
Keskussairaalan tavoitteena oli tuottaa 108.639 avohoitokäyntiä ja 21.478 drg-jaksoa.


Sivun alkuun

Keskussairaala tuotti avohoitokäyntejä 108.718. Edellisestä vuodesta avohoitokäynnit vähenivät noin 1 %. Avohoitokäynnit toteutuivat tavoitteen mukaisesti.

Kirurgiassa avohoitokäyntejä tuotettiin 21.702, joka oli 7,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtui hoitotakuun toteuttamisesta. Sisätautien avohoitokäynnit vähenivät edellisestä vuodesta 4,6 %. Edellisestä vuodesta avohoitokäynnit kasvoivat kirurgian lisäksi naistentaudeissa (1,2 %), korva-, nenä- ja kurkkutaudeissa (11,4 %) ja suu- ja hammassairauksissa (22,6 %).

Avohoitokäynnit vähenivät sisätautien lisäksi eniten silmätaudeissa (-18,1 %) sekä iho- ja sukupuolitaudeissa (-10,1 %).

Drg-jaksoja keskussairaala tuotti 23.759, joka oli 5,2 % enemmän kuin vuonna 2004. Määrällisesti drg-jaksot kasvoivat edellisestä vuodesta 1182 hoitojaksoa. Tavoitteen toteutumisprosentti oli 110,6.

Sisätautien jaksoja tuotettiin 5.501, joka oli 11,5 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kasvu johtui pääasiassa kardiologian toiminnan siirtymisestä keskussairaalaan. Toiminta aloitettiin vuoden 2004 keväällä, mutta vuonna 2005 palvelutuotantoa tehtiin koko vuoden ajan. Toteutumisprosentti oli 117.

Kirurgian drg-jaksoja tuotettiin 7605, joka oli 5,2 % enemmän kuin vuonna 2004. Kasvu johtui pääasiassa hoitotakuun toteuttamisesta. Tavoitteen toteutumisprosentti oli 110,2.

Aluesairaalan tavoitteena oli tuottaa 48.250 avohoitokäyntiä ja 9.089 drg-jaksoa.

Aluesairaala tuotti 46.183 avohoitokäyntiä, joka oli 7,1 % vähemmän kuin vuonna 2004. Tavoitteen toteutumisprosentti oli 95,2.

Aluesairaalan erikoisaloilla oli vähenevä kehitys avohoitokäynneissä kaikilla erikoisaloilla. Pääosin selityksenä olivat lääkäritilanteen vaihtelut.

Drg-jaksoja aluesairaala tuotti 9183, joka oli 1,2 % edellistä vuotta enemmän. Toteutumisprosentti oli 101.

Sisätautien drg-jaksot kasvoivat vuodesta 2004 2,4 %. Kirurgian drg-jaksoja tuotettiin 4.177, joka oli 3,4 % enemmän kuin vuonna 2004.

Psykiatrian tavoitteena oli tuottaa 41.160 avohoitokäyntiä ja 41.994 hoitopäivää.

Psykiatria tuotti avohoitokäyntejä vain 22.497, joka oli 34 % edellisvuotta vähemmän. Asetetut tavoitteet toteutuivat 54,7 %.

Tavoitetta asetettaessa ei ollut tiedossa, että Kouvolan mielenterveystoimiston toiminta siirtyi Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän toiminnaksi 1.4.2005 lukien. Tämän seurauksena avohoitokäyntien määrä väheni noin 10.000 käynnillä. Myös päivähoidon ja päiväsairaanhoidon käynnit ovat vähentyneet.

Lastenpsykiatrian käynnit lisääntyivät 44,7 %. Nuorisopsykiatrian avohoitokäynnit kasvoivat 3,5 %.

Hoitopäivä psykiatria tuotti 43.682, joka oli 2,5 % enemmän kuin vuonna 2004. Tavoitteen toteutumisprosentti oli 104.

Akuuttipsykiatrian hoitopäivät (43.682) kasvoivat edellisestä vuodesta 19,5 %. Nuorisopsykiatrian hoitopäivät (3.926) kasvoivat 25,7 %. Lastenpsykiatrian hoitopäivät (1.956) kasvoivat 13,9 %. Pitkäaikaispsykiatrian hoitopäivät (13.187) vähenivät edellisestä vuodesta suunnitellusti 23,3 %.

Ostopalveluja hankitti HUS-piiristä edellistä vuotta 1 miljoonaa euroa vähemmän. HUS-piirin ostopalvelujen kustannukset olivat 13,5 miljoonaa euroa, joka oli 6,8 % edellistä vuotta vähemmän. Pääsyy tähän oli sisätautien hoitojen väheneminen, joka johtui kardiologian oman toiminnan parantamisesta.

Sairaala Ortonilta ja Reumasäätiön sairaalasta hankittiin edellistä vuotta enemmän lähinnä hoitotakuun vuoksi ortopedisia leikkauksia. Sairaala Ortonin laskutti 3,2 miljoonaa euroa, joka oli 8,4 % vuotta 2004 enemmän. Reumasäätiön sairaala laskutti 2,2 miljoonaa euroa, joka oli 29,4 % vuotta 2004 enemmän. Muilta palveluntuottajilta hankitut palvelut (5,9 milj. euroa) pysyivät vuoden 2004 tasolla.

Lisäksi hoitotakuun vuoksi hankittiin palveluita muilta yksityisiltä palveluntuottajilta. Keskussairaala hankki kaihileikkauksia, ortopedisia toimenpiteitä sekä plastiikkakirurgisia leikkauksia lähes 440.000 eurolla. Aluesairaala hankki lähinnä plastiikkakirurgiaa noin 70.000 eurolla.

Hoitotakuun toteuttamiseksi tehtyjä ja hankittuja hoitoja ei täysin pysty erottamaan varsinaisesta palvelutuotannosta, koska pääosa toiminnan lisäyksestä tehtiin omana työnä toimintoja tehostamalla ja tekemällä lisätöitä. Tämän lisäksi hankittiin ortopedisia toimenpiteitä, kaihileikkauksia ja plastiikkakirurgiaa ostopalveluina.

Hoitotakuun toteuttaminen onnistui Kymenlaaksossa hyvin, koska lastenpsykiatriassa ja nuorisopsykiatriassa on pystytty vaikeasta lääkäritilanteesta huolimatta selviytymään tyydyttävästi hoidon tarpeen arvioinnista ja hoidoista kolmen kuukauden sisällä. Muilla erikoisaloilla ongelmia on ollut lähinnä kirurgiassa. Edellä kerrotuilla toimenpiteillä on kuitenkin pystytty näillä erikoisaloilla saavuttamaan vuoden loppuun mennessä tilanne, jossa vain yksittäisiä potilaita on joutunut odottamaan tahtomattaan yli kuuden kuukauden määräajan. Valtakunnallisessa vertailussa Kymenlaakson tilanne on ollut koko vuoden ajan parhaiden joukossa.

Sivun alkuun

Tavoite 3
Kertomus- ja potilastietojärjestelmän (Kaapo-projekti) käyttöönottoa jatketaan.

Toteutuminen
Vuoden aikana potilaskertomuksen käyttöönottoa on laajennettu ja täydennetty siten, että se on käytössä sairaanhoitopiirin kaikissa yksiköissä. Samalla on valmistauduttu ottamaan käyttöön potilashallinnon osa vuoden 2006 keväällä.

Potilasjärjestelmään liittyvä laboratoriojärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2005 lopulla. Järjestelmä on käytössä koko sairaanhoitopiirissä ja niissä terveyskeskuksissa, joita kuntayhtymän laboratorioliikelaitos palvelee.

Vuoden 2005 aikana on valmistauduttu ottamaan vuoden 2006 aikana käyttöön kuvantamisen (radiologian) tietojärjestelmä ja kuvien arkistointijärjestelmä.

Kuntayhtymä on käyttänyt tietojärjestelmien käyttöönottoon merkittävästi omia resursseja ja lisäksi tytäryhtiön Medi-It Oy:n palveluita.

Tavoite 4
Aikuispsykiatrian vuodeosastohoito siirtyy vuoden 2005 lopussa aluesairaalan yhteyteen valmistuvaan uuteen sairaalaan.

Toteutuminen
Vuoden loppuun mennessä uuden Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan rakentamistyöt saatiin valmiiksi. Tilat on myös varustettu tarvittavilla uusilla kalusteilla.

Sairaalatoiminta siirtyi uuteen sairaalaan 1.2.2006 alkaen.

Tavoite 5
Laboratorioliikelaitokseen liitetään radiologian, välinehuollon ja sairaalahygienian yksiköt. Laajentunut liikelaitos aloittaa toimintansa vuoden 2005 alusta.

Toteutuminen
Laajennettu Kymenlaakson sairaalapalvelut liikelaitos aloitti toimintansa 1.1.2005 lukien.

Vuoden aikana liikelaitoksen asiakaskunta ja palvelutuotanto on edelleen kasvanut. Vuoden 2005 aikana liikelaitos on panostanut merkittävästi voimavaroja laboratoriojärjestelmän sekä radiologian tietojärjestelmän ja kuvaarkiston käyttöönottamiseksi.

Tavoite 6
Kuntoutusyksiköt siirretään keskussairaalan ja aluesairaalan yksiköiksi, koska niiden toiminta on pääosin sairaanhoitoa.

Toteutuminen
Kuntoutus, fysiatria sekä kipupoliklinikan toiminnot siirrettiin osaksi keskussairaalaa ja aluesairaalaa 1.1.2005 lukien.

Sivun alkuun

Tavoite 7
Vuoden 2005 aikana käynnistetään kehittämishanke, jonka tavoitteena on saada aikaan maakunnallinen apuvälinekeskus. Hanke toteutetaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin, Kotkan kaupungin ja Respecta Oy:n kanssa.

Toteutuminen
Apuvälinehanketta valmistelemaan asetettiin työryhmä, joka ei vuoden 2005 aikana saanut valmiiksi ehdotustaan.

Työryhmän lähtökohtana on ollut suunnitella koko maakuntaa varten apuvälinekeskus, jolla on koko terveydenhuollolle ja mahdollisesti sosiaalihuollolle yhteiset toimipisteet Etelä- ja Pohjois-Kymenlaaksossa.

Halukkuutta toiminnan kehittämiseen ei ole puuttunut, mutta organisaatiomuutokset ja palvelurakenneuudistuksen mukanaan tuoma palvelukokonaisuushanke on johtanut siihen, että uudistukset siirtynevät jatkovalmisteluun maakunnan palvelukokonaisuushankkeeseen.

Tavoite 8
Kuntayhtymä palkkaa yhteistyöylilääkärin (vuonna 2005 osa-aikaisena) yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tavoitteena on kehittää lääkekäytäntöjä ja hoitoketjujen laatua.

Toteutuminen
Yhteistyöylilääkäri on toiminut koko vuoden ajan ja keskittynyt työssään lääkekäytäntöjen koulutushankkeisiin sekä hoitoketjujen eteenpäin viemiseen.

Tavoite 9
Kuntayhtymä palkkaa tutkimus- ja koulutuskoordinaattorin (vuonna 2005 osa-aikaisena), jonka tavoitteena on kehittää yliopistojen, ammattikorkeakoulun ja sairaanhoitopiirin yhteistyötä tutkimuksessa ja koulutuksessa.

Toteutuminen
Kuntayhtymä perusti tutkimus- ja koulutusjohtajana toimivan ylilääkärin toimen vastaamaan kuntayhtymän ja sen alueen tutkimustoiminnan kehittämisestä sekä koulutustoiminnan järjestämisestä.

Ylilääkärin työpanoksesta on puolet kohdennettu tietojärjestelmähankeen projektipäällikön tehtäviin.

Tavoite 10
Puhelinneuvonnan (Ensineuvo24) peruspalvelut ulotetaan koko sairaanhoitopiirin alueelle. Terveyskeskusten vastuulle jää hankkia tätä pitemmälle menevät palvelut.

Toteutuminen
Puhelinneuvontakokeilua (Ensineuvo24) on jatkettu vuoden aikana siten, että sairaanhoitopiiri on hankkinut jokaiselle jäsenkunnalle perusneuvonnan palvelut.

Muita palveluita on mm. ajanvarauspalveluita ja hoidon tarpeen arviointipalveluja on käyttänyt vuoden aikana vain Kotka.

Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
Tuloslaskelma
Kuntayhtymän toimintatuotot olivat 162,3 miljoonaa euroa. Toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 8,4 %. Määrällinen kasvu oli 12,6 miljoonaa euroa. Talousarviossa hyväksytyt toimintatuotot toteutuivat alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 99,6 % ja ylitysoikeuteen verrattuna 97,5 %.

Jäsenkunnilta laskutettavat myyntituotot olivat 139,1 miljoonaa euroa. Edellisestä tilinpäätöksestä laskutus kasvoi lähes 9 miljoonaa euroa, joka merkitsi 6,9 % kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna jäsenkuntalaskutuksen toteutumisprosentti oli 98,9 ja ylitysoikeuteen verrattuna 96,6.

Maksutuottoja kerättiin 6,6 miljoonaa euroa, joka oli 3,2 % vähemmän kuin vuonna 2004. Muutos johtuu toiminnan siirtymisestä kuntien vastuulle, hoitojaksojen lyhentymisestä ja maksukaton vaikutuksista. Asiakasmaksujen osuus kuntayhtymän toimintatuotoista on 4 %.

Kuntayhtymän toimintakulut olivat 158,2 miljoonaa euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 8,5 %. Toimintakulujen määrällinen kasvu oli 12,4 miljoonaa euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna toimintakulujen toteutumisprosentti oli 100,6 ja ylitysoikeuteen verrattuna 99,2.

Palkat olivat 60,7 miljoonaa euroa. Palkat kasvoivat 6,8 %. Palkkakulujen nousu johtui palvelutuotannon kasvusta sekä sairaaloissa että liikelaitoksissa.

Henkilöstön sivukulut olivat 16,6 miljoonaa euroa. Kulut kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä 5,2 %.

Palvelujen ostot olivat 48,2 miljoonaa euroa. Kasvua edellisestä tilinpäätöksestä oli 13,8 %. Ostetut hoitopalvelut olivat 24,9 miljoonaa euroa, joka pysyi edellisen vuoden tasolla. Ostopalvelujen kasvu johtui pääosin hoitotakuun vuoksi hankituista hoitopalveluista ja hoitajien sijaispalveluista sekä tietojärjestelmien kehittämisestä.

Aineiden ja tarvikkeiden hankinnasta aiheutuneet kulut olivat 244 miljoonaa euroa. Kulut kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä 7,8 %. Lisääntyminen johtui palvelutuotannon kasvusta.

Avustuksia annettiin 11.196,85 euroa.

Muut toimintakulut olivat 8,2 miljoonaa euroa, joka kasvoi edellisestä vuodesta 1,5 %. Kulut sisältävät lähinnä toimitilojen vuokrakuluja.

Rahoitustuotot ja kulut yhteensä olivat - 185.089,58 euroa. Kuntayhtymän korkokulut ja muut rahoituskulut ovat kasvaneet edellisestä vuodesta. Korkokulut olivat 295.657,73 euroa. Korkokulujen kasvu johtui investointien lainarahoituksen kasvusta ja kuntayhtymän heikosta maksuvalmiudesta.

Kuntayhtymän vuosikate oli 3.930.333,17 euroa, joka oli noin 125.000 euroa edellistä tilinpäätöstä parempi.

Suunnitelman mukaiset poistot olivat 4,9 miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos muodostui 965.236,00 alijäämäiseksi.

Yhtymäkokous myönsi 29.11.2006 talousarviolle ylitysoikeuden, joka perustui ylijäämäiseen tulokseen. Kuntayhtymän toimintakulut jäivät alle myönnetyn ylitysoikeuden. Kuntayhtymän toimintatuotot jäivät kuitenkin alle arvioidun, jonka vuoksi tulos jäi alijäämäiseksi.

Sivun alkuun

Rahoituslaskelma
Kuntayhtymän vuoksikate oli 3.930.333,17 euroa. Korjauserien jälkeen kuntayhtymän tulorahoitus oli 4.105.327 euroa.

Kuntayhtymän investoinnit olivat yhteensä 8.342.692 euroa, joista pääosa kohdistui psykiatrian uudisrakennukseen (5,1 miljoonaa euroa), vuosikorjauksiin (1,3 miljoonaa euroa) ja laiteinvestointeihin (1,0 miljoonaa euroa). Kuntayhtymän pitkäaikaisten lainojen lisäys oli 3.821.386 euroa. Kuntayhtymällä on pitkäaikaista lainaa rahoituslaitoksilta 10.427.631,59 euroa, joka on otettu psykiatrisen sairaalan investoinnin rahoittamiseksi. Jäsenkunnilta lainaa on 2.360.173,39 euroa.

Lyhytaikaisten lainat ovat vähentyneet 793.774 euroa.

Kuntayhtymän kassavarat vähenivät 1.041.385 euroa. Kuntayhtymän maksuvalmius pysyi heikkona.

Tase Taseen loppusumma oli 101.574.035,52 euroa, joka oli noin 1,5 miljoonaa euroa edellistä tilinpäätöstä suurempi.

Edellisten tilikausien alijäämät olivat 8,8 miljoonaa euroa, joten yhdessä tilikauden 965.236 euron alijäämän kanssa kuntayhtymällä on kattamattomia alijäämiä yhteensä 9,7 miljoonaa euroa.

Kuntayhtymän laina jäsenkunnilta oli tilikauden lopussa 2,8 miljoonaa euroa. Pitkäaikaista lainaa rahoituslaitoksilta oli 10,4 miljoonaa euroa, joka on otettu psykiatrisen sairaalan investoinnin rahoittamiseksi.

Potilasvakuutuksen tulevien vastuiden vuoksi taseessa on edellisten vuosien tapaan yhteensä 4,1 miljoonan pakollinen varaus. Varaus kasvoi edellisestä vuodesta 0,2 miljoonaa euroa. Taseen liitetiedoissa on lisäksi ilmoitettu ao. vastuita 0,4 miljoonaa euroa.

Kuntayhtymän liikelaitokset
Kymenlaakson sairaalapalvelut liikelaitoksen liikevaihto oli 18,6 miljoonaa euroa, joka kasvoi edellisestä vuodesta 71,9 %. Kasvu johtui uusien asiakkaiden tulosta palvelutuotannon piiriin.

Liikelaitoksen tulos oli 569.184 euroa alijäämäinen. Edellisen tilikauden ylijäämä on 74.407,72 euroa. Liikelaitos ei saavuttanut asetettua 20.000 euron tulostavoitetta. Alijäämäinen tulos johtui pääosin laboratoriotietojärjestelmän aikaistetusta käyttöönotosta sekä kuvantamisen tietojärjestelmien aiheuttamista valmistelukustannuksista.

Liikelaitos on voimakkaassa murroksessa, joka johtuu liikevaihdon nopeasta kasvusta ja samanaikaisesta tietojärjestelmien uusimisesta. Murros on kuitenkin väliaikainen ja pitkällä tähtäyksellä liikelaitos pystyy nykyisellä liikevaihdon tasolla kehittämään palvelujen laatua ja kustannustehokkuutta.

Kymenlaakson sairaala-apteekki
liikelaitoksen liikevaihto oli 12,6 miljoonaa euroa, joka kasvoi edellisestä vuodesta 25 %. Kasvu johtui uusien asiakkaiden tulosta palvelujen piiriin.

Liikelaitoksen tulos oli 5.846,98 euroa alijäämäinen. Edellisten tilikausien ylijäämät ovat 29.733,76 euroa. Liikelaitos ei siten saavuttanut asetettua 20.000 euron tulostavoitetta.

Liikelaitoksen toiminta on edelleen kasvussa, mutta toiminta on saavuttanut hyvän tasapainon palvelujen laadussa ja kustannustehokkuudessa.

Kuntayhtymän tytäryhtiöt
Kastek-Kiinteistöt Oy:n liikevaihto oli 10,4 miljoonaa euroa,
joka kasvoi edellisestä vuodesta 0,7 miljoonaa euroa eli 7,2 %.

Yhtiön tulos oli verojen jälkeen 50.590,60 euroa voitollinen, joten asetettu tulostavoite saavutettiin hyvin. Edellisten tilikausien voitto oli 8.582,43 euroa. Yhtiö saavutti hyvin sille asetetun 20.000 euron tulostavoitteen.

Yhtiön tilinpäätökseen sisältyy 180.000 euron vapaaehtoinen varaus asuintalojen saneerausta varten.

Yhtiön osakepääoma on 3,4 miljoonaa euroa. Kuntayhtymä omistaa yhtiön kaikki osakkeet.

Yhtiöllä on kuntayhtymän takaamaa lainaa asuinrakennuksien saneerausta varten 0,8 miljoonaa euroa.

Sivun alkuun

Kymen Tekstiilihuolto Oy:n
liikevaihto oli 1,9 miljoonaa euroa, joka kasvoi edellisestä vuodesta 0,2 miljoonaa euroa eli 11,7 %. Yhtiön tulos oli 9.840,63 euroa alijäämäinen. Edellisten tilikausien alijäämät yhteensä ovat 138.911,81 euroa. Yhtiö ei saavuttanut sille asetettua 20.000 euron tulostavoitetta.

Yhtiön osakepääoma on 719.104,30 euroa. Kuntayhtymä omistaa 86,72 % osakkeista.

Medi-It Oy:n
liikevaihto oli 10,7 miljoonaa euroa, joka kasvoi edellisestä tilinpäätöksestä 2,1 miljoonaa euroa eli 24,4 %. Liikevaihdon kasvu johtui tietojärjestelmien käyttöönoton kasvusta sekä kuntayhtymässä että terveyskeskuksissa.

Yhtiön tulos oli verojen jälkeen 74.226,14 euroa voitollinen. Edellisten tilikausien voitot yhteensä ovat 50.594,63 euroa. Yhtiö saavutti hyvin sille asetetun 20.000 euron tulostavoitteen.

Yhtiön osakepääoma on 200.000 euroa, josta kuntayhtymä omistaa 97,5 %.

Yhtiöllä on kuntayhtymän omavelkainen takaus leasingvelalle (2 miljoonaa euroa).

Sairaalanmäen vuokratalot Oy:n liikevaihto oli 228.447,82 euroa.

Yhtiön tulos oli 52,99 euroa voitollinen. Edellisten tilikausien voitot yhteensä ovat 76.689,16 euroa. Yhtiö saavutti sille asetetun 0-tavoitteen.

Yhtiön osakepääoma on 59.538,53 euroa, josta kuntayhtymä omistaa 83,33 %.

Talousarvion sitovuus
Yhtymäkokous
hyväksyy sairaanhoitopiiritasoisen määrärahan, tuloarvion ja määrärahan perusteena olevat toiminnalliset tavoitteet sekä hyväksyy tytäryhtiöiden ja liikelaitosten tavoitteet.

Hallituksella ja sairaanhoitopiirin johtajalla on kuntayhtymän toiminnan ja talouden kokonaisvastuu sekä rahoitusvastuu.

Hallituksella
on oikeus siirtää voimavaroja tulosalueelta toiselle siten, ettei nettokulujen määrä ylity. Lisäksi hallituksella on oikeus hyväksyä kokonaisraamin ylityksiä, mikäli ne voidaan kattaa muilla kuin jäsenkuntien myyntitulojen lisäyksellä.

Tulosalueen johtajaa sitovia tavoitteita ovat tulosalueiden palvelutuotannon kokonaistavoitteet. Sitovia kuluja ovat ulkoisten kulujen lisäksi johtajan vaikutettavissa olevat sisäiset kustannukset (muut kuin yleiskustannuksiksi luettavat). Tulosjohtajan on valvottava, että palvelutuotannon volyymeja noudatetaan.

Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottaminen Kuntayhtymän tulos oli 965.236 euroa alijäämäinen. Yhtymäkokous voi päättää, että alijäämä tai sen osa peritään jäsenkunnilta palvelujen käytön suhteessa.

Alijäämää tai sen osaa ei ehdoteta perittäväksi jäsenkunnilta.

Kuntayhtymän vuoden 2006 talousarvioon sisältyy toimenpiteet, joilla kuntayhtymän tulos saadaan tasapainoon ja jäsenkuntien laskutus tasoittuu ja sen ennakoituvuus paranee.

Pitkällä tähtäyksellä kuntayhtymän on löydettävä ratkaisut, joilla kattamattomat alijäämät katetaan.

Sivun alkuun

Tuloslaskelma

Tilinpäätös 2005


Rahoituslaskelma

Tilinpäätös 2005

Tase

Vastaavaa
Vastattavaa

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

1. Rahoituslaskelma
Laadittu kuntajaoston antaman yleisohjeen (23.4.1999, tark. 25.5.2004) mukaisesti.

2. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet
Käyttöomaisuuden arvostus
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu sairaanhoitopiirin poistosuunnitelman mukaisesti. Pienet käyttöomaisuushankinnat, joiden hankintameno on alle 10.000 euroa, on kirjattu vuosikuluksi.

Sijoitusten arvostus
Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon.
Vaihtuvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon.

Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen hankintamenon määräisenä, kuitenkin jos varastonimikkeen hinta vaihtelee tilikauden aikana, lasketaan arvo liukuvaan keskihintaan perustuen (keskusvarasto). Lääkevarasto on merkitty taseeseen nimikkeen päivähintaan.

Rahoitusomaisuuden arvostus
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon.

Sairaanhoitopiirin konsernitili on käsitelty taseessa bruttoperiaatteella siten, että konsernitili on esitetty sairaanhoitopiirin taseessa tilin saldon mukaisena. Liikelaitosten ja tytäryhtiöiden rahat ja pankkisaamiset on käsitelty ao. taseissa konsernin alatilin saldojen mukaisena.

Menojen ja tulojen jaksotus

Myyntituotot
-myyntituotot jäsen- ja ulkokunnilta on jaksotettu drg-hoitojaksoihin ja avohoitokäynteihin perustuen. Avohoitokäynnit ja hoitopäivät on jaksotettu tapahtumapäivään perustuen, drg-jaksot hoidon päättymispäivään perustuen.

-kauttakulkulaskutuksena hoidetun ulkopuolisten hoitopalvelujen jaksotus noudattaa ym. periaatetta kuitenkin sillä poikkeuksella, että ne tilivuoteen kohdistuvat hoidot, jotka laskutetaan sairaanhoitopiiriltä seuraavalla tilikaudella eräpäivän ollessa 13.1 tai myöhemmin, kirjataan uuden tilivuoden tuotoiksi, kuluiksi ja suoritteiksi.

-HUS-yhtymän joulukuun 2005 laskuja ei yhtymän laskutusaikataulun vuoksi pystytty käsittelemään tilikauden 2005 suoritteina, tulo- ja menojääminä kauttakulkulaskutuksen (kirjaukset potilaskohtaisesti ostopalvelujärjestelmään) ja kalliin hoidon tasausjärjestelmän vaatiman käsittelyn vuoksi. Tilivuoden 2006 tapahtumiksi siirtyi yhteensä 1.403.939,40 euroa (v. 2005 1.751.151,29 euroa). Kuntayhtymän tilikauden tulokseen ei ko. menettelyllä ollut vaikutusta.

Muut tuotot
-muiden tuottojen kirjausperusteena on ollut suoritteiden luovuttaminen. Potilasmaksutuotot on jaksotettu hoitopäiviin ja avohoitokäynteihin perustuen.

Varsinaiset palkat ja sosiaalivakuutusmaksut
-varsinaisten palkkojen maksuperusteinen kirjaus vastaa varsin tarkoin suoriteperustetta. 12.12.-01.01.2006 erilliskorvaukset on kirjattu suoriteperusteisesti vuoden 2005 menoksi (maksupäivä 13.01.2006).

Lomapalkkajaksotus
-lomanmääräytymisvuoden 1.4.2004-31.3.2005 lomapalkkajaksotus on laadittu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon 43 mukaisena (16.11.1999 ja 15.2.2000). Kuluksi ja siirtovelaksi on kirjattu se määrä, joka sairaanhoitopiirille aiheutuisi menona, mikäli lomapalkkavelka tulisi kerralla tilinpäätöspäivänä maksettavaksi, mukaan lukien lomapalkkavelka, joka on kertynyt kulumassa olevaa lomamääräytymisvuotta edeltävänä lomanmääräytymisvuotena sekä säästövapaat. Lomapalkkavelka on laskettu käyttäen kuukausipalkkasummaa (11/2005) ja todellisten pitämättömien lomapäivien lukumäärää. Laskenta suoritettu taulukon B mukaisena.

Pakolliset varaukset
-pakollisena varauksena on taseen vastattaviin kirjattu potilasvakuutuksen vastuuvaraus. Tilivuoden loppuun mennessä ratkaistujen vahinkojen muutos 2004-2005, tilivuoden selvittelyvaraus ja korjausmaksu sekä tilivuoden jälkeen ratkaistavien vahinkojen ennakot on kirjattu täysimääräisenä kuluksi ja pakolliseksi varaukseksi. Tilivuoden 2005 jälkeen ratkaistavien vahinkojen muutos on ilmoitettu taseen liitetiedoissa (396.713,20 euroa). Potilasvahinkovastuun muutos sisältyy tuloslaskelmassa kohtaan palveluiden ostot.

Sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat
-tuloslaskelmasta ja taseesta on eliminoitu kuntayhtymän sisäisistä liiketapahtumista (sairaanhoitopiiri / Kymenlaakson sairaala-apteekki liikelaitos ja Kymenlaakson laboratoriot liikelaitos) syntyneet tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat

3.Tuloksen ja taseen vertailukelpoisuus
Tuloslaskelmakaavaa ei ole muutettu tilikaudesta 2002 (Kilan kuntajaosto 6.4.1999 mukainen, viim.tark 25.5.2004). Tase on laadittu kuntajaoston 6.4.1999 antaman (viim. tark. 25.5.2004) kaavan mukaisena.

4.Oikaisut edellisen tilikauden tietoihin
Edellisen tilikauden tietoihin ei ole tehty oikaisuja.

5.Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus
Tuloslaskelman 2005 ja 2004 tiedot ovat keskenään vertailukelpoiset. Sairaanhoitopiiri siirti radiologian ja välinehuollon palvelut osaksi sairaalapalvelut liikelaitoksen toimintaa 1.1.2005 lukien. Tilinpäätöslaskelmat on eliminoitu sairaanhoitopiirin ja liikelaitosten kesken kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen 14.9.1999 mukaisesti (viim.tark. 25.5.2004).

Konsernitilin käsittely taseessa yhdenmukainen tilinpäätöksen 2004 kanssa ; tilinpäätöksessä konsernitilin saldo on esitetty sairaanhoitopiirin taseessa bruttomääräisenä eli tilin saldon mukaisena. (Tilinpäätöksessä 2003 konsernitilin alatilit olivat sairaanhoitopiirin ja Kymenlaakson sairaala-apteekin osalta olivat taseessa eliminoituna (nettomääräisenä)).

6.Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvat tuotot ja kulut
Aikaisempiin tilikausiin kohdistuvia korjauksia ei ole tehty.

7.Valuuttamääräiset erät
Ulkomaanvaluutanmääräisiä saamisia ja velkoja ei ole taseessa 31.12.2005.

Sivun alkuun

Tuloslaskelman liitetiedot

Tuloslaskelman liitetiedot
Taseen liitetiedot
Käyttöomaisuuden muutokset taseryhmittäin
Jäsenkuntien peruspääomaosuudet

Vakuudet ja vastuusitoumukset

Vakuudet ja vastuusitoumukset

Henkilöstö

Henkilöstö

Kymenlaakson sairaala-apteekki

Toimitusjohtaja, sairaala-apteekkari Jaakko Johansson

Kymenlaakson sairaala-apteekin kolmas toimintavuosi sairaanhoitopiirin liikelaitoksena oli voimakkaan kasvun vuosi.

Lääketoimitusten kokonaismäärä (190 481 kpl) kasvoi 23 % edellisestä vuodesta. Lääkevalmistuksen määrän (10 303 kpl) nousu oli valmiste-erissä laskettuna noin 47 %. Potilaskohtaisia sytostaattiannoksia valmistettiin 13 % edellisvuotta enemmän (9 120/kpl). Lääkkeitä sekä muita apteekkitavaroita toimitetaan noin 350 toimipisteeseen sairaanhoitopiirissä.

Kymenlaakson sairaala-apteekin tilikauden liikevaihto kasvoi 25 % ja oli 12,6 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli 5.847 euroa alijäämäinen.

Vuoden 2005 alusta Kymenlaakson sairaala-apteekki on tuottanut lääkehuollon palvelut myös Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän yksiköille, Kouvolan kaupungin sosiaalitoimen alaisille palvelukeskuksille, Kuusankosken kaupungin sosiaalikeskuksen alaiselle palvelukeskukselle, Valkealan kunnan sosiaalitoimen alaiselle Valkeala-kodille, Elimäen kunnan terveyskeskukselle ja palvelukeskukselle, Kouvolan A-klinikkatoimelle sekä Kouvolan työterveys ry:lle. Puolustusvoimien yksiköt Haminassa, Vekarajärvellä ja Utissa aloittivat sopimuksen mukaiset lääkehankinnat Kymenlaakson sairaala-apteekilta loppuvuodesta 2005.

Apteekin tuottamat palvelut ovat toteutuneet sairaala-apteekin toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti, huolimatta merkittävästä toimintalukujen kasvusta ja ajoittaisesta henkilöstövajeesta vuoden aikana. Toimintaketjuja on tarkastettu ja tehostettu mm. keskittämällä lääkevalmistusta keskussairaalan valmistusyksikköön mahdollisimman kattavasti.

Sairaala-apteekki toimii tällä hetkellä sairaanhoitopiirin tavoitteiden mukaisena alueellisena organisaationa, joka tuottaa lääkehuollon palvelut kattavasti lähes kaikille erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yksiköille sairaanhoitopiirissä.

Tuloslaskelma
Tase
Rahoituslaskelma

Kymenlaakson sairaalapalvelut -liikelaitos

Toimitusjohtaja, ylilääkäri Ulla Larinkari

Laboratorioliikelaitoksen laajeneminen
Sairaanhoidon palvelujen tulosalueen laboratorioyksiköt muodostivat Kymenlaakson laboratoriot -liikelaitoksen vuoden 2004 alusta. Liikelaitoksen toiminta laajeni huomattavasti vuoden 2005 alusta kun sairaanhoitopiirin radiologian, välinehuollon sekä infektiosairaudet ja sairaalahygienian yksiköt siirtyivät liikelaitokseen.

Kymenlaakson keskussairaalan ja Kuusankosken aluesairaalan lisäksi liikelaitoksella oli vuoden alussa laboratoriotoimipisteet Kotkan, Kouvolan seudun terveyskeskuksen ja Pyhtään terveyskeskuksissa, joiden laboratoriotoiminta on kokonaan sairaanhoitopiirin toimintaa. Röntgenillä on kuvauspisteet keskus- ja aluesairaalassa sekä Kotkassa Kotkansaarella ja Karhulassa, näistä jälkimmäisen toiminta lopetettiin laitteiden vanhenemisen vuoksi.

Asiakkaat
Liikelaitos tuottaa laboratoriopalveluita Kymenlaakson sairaanhoitopiirin keskussairaalan, aluesairaalan ja psykiatrian yksiköille. Laboratoriopalveluita hankkivat kaikki piirin terveyskeskukset, erityishuoltopiiri sekä sosiaalihuollon laitokset sekä Kymijoen työterveys, puolustusvoimat ja muutamat kunnalliset ja yksityiset toimijat. Radiologia palvelee keskussairaalan ja aluesairaalan lisäksi Kotkan terveyskeskusta. Välinehuollon asiakkaana on sairaanhoitopiirin yksikköjen lisäksi Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymä ja Kotkan terveyskeskus.

Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
Liikelaitoksen tulos oli 569 185 euroa alijäämäinen, kun tulostavoitteeksi oli asetettu 20 000 euron ylijäämä. Toimintakuluista henkilöstömenot toteutuivat suunnitellusti ja materiaalien ostoihin kului arvioitua vähemmän rahaa. Palveluiden ostoissa oli ylitystä noin 600 000 euroa (14,9%), koska alueellinen laboratoriojärjestelmä KAMU-projekti) toteutettiin suunniteltua aikaisemmin ja myös radiologiaan kertyi atk-projektien vuoksi tavallista enemmän kuluja atk-palveluista. Liikevaihto 18,6 milj. euroa oli 95,8% suunnittelusta.

Toteutuneista investoinneista suurin oli keskussairaalan radiologian luuhuoneen suoradigitalisointi. Angiolaitteen korvaushanke siirtyi vuodelle 2006. Laboratorioon hankittiin modernit immunokemian automaatit, aluesairaalaan myös hematologian ja LA-analysaattorit.

Tutkimusten kysyntä kasvoi Kouvolan seudun terveyskeskuslaboratorioiden liityttyä liikelaitokseen erityisesti aluesairaalassa sekä laboratoriossa että patologian osastolla. Keskussairaalan vilkas toimintavuosi lisäsi myös etelässä laboratoriopalveluiden tarvetta. Kliinisen neurofysiologian palveluita käytettiin entiseen tapaan. Radiologian suoritemäärät ovat hieman pienentyneet keskussairaalassa, jossa päivystysaikainen työ on lisääntynyt vuosi vuodelta. Vuoden alussa Kouvolan seudulta liikelaitokselle siirtyneen välinehuollon toimintamalleja selviteltiin yhteisissä tapaamisissa.

Kehittämishankkeet
Alueellisisten tietojärjestelmien käyttöönottoa KAAPO-alueella valmisteltiin koko vuoden ajan. Yhteisen laboratoriotietojärjestelmän (KAMU, Kaakon Multilab) rakentaminen sitoi huomattavan määrän henkilöresursseja. Projekti päästiin aloittamaan suunniteltua aikaisemmin ja järjestelmän käyttöönotto oli joulukuun alkupuolella. Kustannuksia projektista kertyi Medi-It Oy:n laskutuksesta 305 000 euroa ja laboratorion ATK-pääkäyttäjien työpanoksesta 32 kuukaudelta 88 700 euroa. Kamu-projektissa tarvittiin lisäksi eri työryhmien jäsenten ja esimiesten työpanosta, jonka kustannuksia ei ole laskettu mukaan.

Radiologian tietojärjestelmän (RIS, Kaappari) suunnittelutyötä tehtiin pitkin vuotta, vastuuhenkilöiden työpanosta on käytetty projektiin noin 4,5 kuukautta, josta kustannuksia noin 12 400 euroa, lisäksi tässä projektissa keskussairaalan ylilääkärin työpanos oli merkittävä. Medi-It:n laskutusta projektille kertyi 329 000 euroa.

Radiologian ostopalvelurahat lisättiin liikelaitoksen talousarvioon vuodelle 2006 ja loppuvuodesta 2005 tehtiin suunnitelma magneettitutkimusten lisäämisestä omana toimintana lisätyönä.

Tuloslaskelma
Tase
Rahoituslaskelmat

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

42 Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet
Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt. Kymenlaakson kuntayhtymän ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistus on eliminoitu nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Konserni-yhteisöjen keskinäiset saamiset ja velat on vähennetty. Kaikilla konserniin kuuluvilla yhteisöillä on sama tilikausi.

Sairaalamäen Vuokratalot Oy:n ja Kymen Tekstiilihuolto Oy:n vähemmistöosuus on erotettu konsernin omasta pääomasta.

Nimellis- eli pariarvomenetelmässä tytäryhteisön osakkeiden hankintameno eliminoidaan kunkintilikauden päättyessä tytäryhteisön osakepääomaa vastaan omistuksen mukaisessa suhteessa. Jos osakkeiden hankintameno on suurempi kuin kuntayhtymän osuus tytäryhteisön osakepääomasta syntyy ns. ylipariarvo. Konsernitilinpäätöksessä ylipariarvo vähennetään konsernin muusta omasta pääomasta. Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymän taseessa Sairaalamäen Vuokratalot Oy-nimisen tytäryhteisön osakkeiden arvo on 1 877 369,31euroa. Vastaavasti tytäryhteisön taseessa osakepääoma on 59 538,53 euroa, josta kuntayhtymän 83,33% omistusosuus 49 613,46 euroa. Konsernitilinpäätöksessä syntynyt erotus 1 827 755,85 euroa on vähennetty konsernin omasta pääomasta tililtä edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä). Erotus syntyy, koska Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tytäryhteisön osakkeidentasearvo perustuu omaisuuden arvontarkistuksiin vuonna 1988.

Lisäksi Kymen Tekstiilihuolto Oy-nimisen tytäryhteisön osakkeiden arvo on 966 016,95. Vastaavasti tytäryhteisön taseessa osakepääoma on 719 104,30 euroa, josta kuntayhtymän 86,72% omistusosuus 623 607,25 euroa. Konsernitilinpäätöksessä syntynyt erotus 342 409,70 euroa on vähennetty konsernin omasta pääomasta tililtä edellisen tilikausien ylijäämä (alijäämä). Kymen Tekstiilihuolto Oy muuttui v. 2001 osakkuusyhteisöstä sairaanhoitopiirin tytäryhteisöksi. Kastek Oy:n liiketoiminta siirrettiin Kiinteistö Oy:lle 01.11.2003 lukien.

Osakkuusyhteisö Kymijoen Ravintopalvelut aloitti liiketoimintansa 01.07.2004 ja siitä sairaanhoitopiirin omistusosuus on 33,47%.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Käyttöomaisuuden muutokset taseryhmittäin

Tilinpäätöksen 2004 tunnuslukuja

Tilinpäätöksen tunnuslukuja

Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastuskertomus

Käytetyt kirjanpitokirjat

    Päiväkirja
    Pääkirja
    Tulosyksikkölaskennan raportit
    Tuloslaskelma
    Tase
    Rahoituslaskelma

Käytetyt tositelajit

    SAP R/3 talous- ja toiminnanohjausjärjestelmä:
    Ostoreskontran tositteet KR, L3, RE, KA, KG
    Ostoreskontran maksut ZP, KZ
    Myyntireskontran tositteet RV
    Myyntireskontran suoritukset ZP, DZ
    Käyttöomaisuuden tositteet AA, AB, AF
    Materiaalihallinnon tositteet WA, RE, WE, WI, PR, ML, WL, KP
    Kirjanpidon muistiotositteet SA, AB
    Sisäisen laskennan tositteet AO, PO, RO

    Liittymät:
    Kassahallinnan tositteet ZV
    L Apteekkijärjestelmän tositteet L4
    Q Potilasjärjestelmän tositteet L2
    Palkkajärjestelmän tositteet L1

    Kymenlaakson sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus


    Sivun alkuun


    Talousarvion toteutuminen
    Sairaanhoitopiiri -ilman liikelaitoksia




    Keskussairaalan tulosalue


    Tulosjohtaja, ylilääkäri Lasse Saloranta
    Ylihoitaja Seija Miettinen
    Ylihoitaja Mirja Silvennoinen


    Vuosi 2005 oli hoitotakuun toteuttamisen vuosi. Keskussairaalassa panostettiin merkitävästi tavoitteeseen pääsemiseen. Tulos oli valtakunnallisestikin katsottuna hyvä. Poliklinikoilla katsottiin 1967 ylimääräistä potilasta, pääsääntöisesti kirurgiassa. Leikkauksia tai toimenpiteitä tehtiin ylimääräisenä 666, joista kirurgiassa 503. Hoitotakuun edellyttämä työ tehtiin omalla väellä ylimääräisellä ajalla, mikä osoittautui hyväksi ratkaisuksi.

    Uuden sähköisen potilaskertomuksen käyttöönotto ja uuteen sähköiseen potilasjärjestelmään valmistautuminen teetti kaikille ammattiryhmille paljon työtä ja epävarmuuden tunnetta. Sähköinen tuloskortti ja sen käyttöönotto ovat myös työllistäneet yksiköiden lähijohtajatyöpareja.

    Lääkärivaje ei hellittänyt vuoden aikana ja erilaiset poissaolot kasasivat paineita yksiköihin. Sairauslomien suotuisa kehitys alkuvuodesta ei jatkunut ja perhelomat lisääntyivät jälleen henkilökunnan uusiutumisen myötä.

    Avohoitotoiminta pysyi suunnitellussa raamissaan ja kävijöitä oli 108.718 koko keskussairaalaan alueella. Uusia lähetteitä saatiin 25.392. Kasvu edelliseen vuoteen oli 8,4 %.

    Hoitojaksot lisääntyivät edelleen. Vaikka hoitotakuutyönä tehdyt jaksot vähennetään, kasvua oli runsaat 500 hoitojaksoa. Yhteensä hoitojaksoja oli 23.759, joista osastoilla 19.075. Sisätaudeilla ja lastentaudeilla osastojaksot lisääntyivät 10 %, korvataudeilla 9 % ja kirurgiassa 6 %.

    Hoitopäiviä kertyi 81.824, joka on runsaat 2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Keskimääräinen hoitoaika lyheni 4,3 %.

    Talousarvio toteutui tuottojen osalta 104,3 % ja toimintakulujen osalta 104,1%. Merkittävin poikkeama oli palvelujen ostoissa, joka toteutui 116,7 %. Aineet ja tarvikkeet toteutuivat 102,2 % ja muut toimintakulut 105,6 %.

    Kirurgiassa toteutettiin sisäisten prosessien tarkastelun projekti, jonka tarkoituksena on muuttaa toimintatapoja ja käytäntöjä siten, että potilaan turhat odottamiset osastolla ja leikkaussalissa jäävät pois. Läpimenoaika osastolla ja leikkaussalissa nopeutuu ja laatu paranee. Osa tuloksista on jo nähtävissä.

    Sisätaudeilla paineet kardiologiaan kasvoivat edelleen ja yleissisätautien hoidon järjestäminen teetti edelleen paljon työtä. Jatkohoitoon pääsemisen vaikeus jatkui ja sama vaikeus oli myös muilla suurilla erikoisaloilla. Dialyysin laajennus otettiin käyttöön alkuvuodesta. Neurologiassa valmistauduttiin uuden stroke- yksikön käyttöönottoon. Ensiavussa tuskailtiin lisääntyneiden potilasmäärien ja ahtaiden tilojen kanssa. Vuodesta 2000 vuoteen 2005 ensiapupotilaat ovat lisääntyneet lähes 9 % . Yökäynnit ovat lisääntyneet vajaat 14 %. Korva-, nenä- ja kurkkutautien toimintaluvut nousivat ja palvelutuotanto vastaa nyt väestön tarpeita.

    Talousarvion toteutuminen

    Sivun alkuun

    Aluesairaalan tulosalue

    Tulosjohtaja, ylilääkäri Kalevi Karjalainen
    Ylihoitaja Marja Kuosmanen

    Aluesairaalan tulosalueen toimintaan vaikuttivat vuonna 2005 terveyskeskuspäivystyksen iltavastaanoton siirtyminen sairaalan tiloihin vuoden alusta lukien ja laki hoitoon pääsyn määräajoista, joka astui voimaan 1.3.2005.

    Terveyskeskuspäivystyksen siirtymisen arvioitiin jo ennakolta vähentävän päivystyskäyntien määrää erikoissairaanhoidossa. Ensiapukäyntien määrä vähenikin koko vuonna 8,2 %, mutta vähenemä kohdistui päivävuoroon (klo 7-15) iltavuoron ja yövuoron käyntien pysyessä lähes edellisvuotien lukemissa. Anjalankosken liittyminen mukaan terveyskeskuksen viikonloppupäivystykseen syksyllä 2005 ei enää aiheuttanut muutoksia käyntiluvuissa erikoissairaanhoidon päivystyksessä.

    Laki hoitoon pääsyn turvaamisesta astui voimaan 1.3.2005, mutta lain voimaantuloon varauduttiin jo kahden aikaisemman vuoden kuluessa. Käsikirurgian ja plastiikkakirurgian palveluita on hankittu ulkopuolisten palvelutuottajien järjestämänä aluesairaalan tiloissa jo usean vuoden ajan. Koska näiden kahden erikoisalan palvelujen saatavuus koko maassa on ollut huono, on palvelujen oston määriä kasvatettu jo vuoden 2004 lopulla ja vuoden 2005 aikana.
    v Vuonna 2005 leikkaussaliaikaa jaettiin aikaisempaa joustavammin, ns. dynaamisen allokaation periaatteen mukaisesti. Saliaikaa kohdennettiin erityisesti niihin potilasryhmiin, joissa leikkausjonot olivat pisimmät. Näin toimien saatiin kokonaisleikkaussaliaikaa lisättyä 7,7 %. Ne erikoisalat, joilla ei ollut jonoja, saivat vähemmän saliaikaa ja vastaavasti kirurgian saliaikaa lisäänttiin 13,6 %. Päiväkirurgian saliajassa lisäys oli peräti 27,3 %. Myös ortopedisten leikkausten määrää lisättiin samoin periaattein. Tekonivelleikkauksia tehtiin 171 kappaletta ja näistä 23 oli sellaisia, joissa potilas sai tekonivelen molemmille puolille. Aikaisempina vuosina lukumäärä on ollut 120 -130.
    v Hoitojonojen lyhentämiseksi järjestettiin virka-ajan ulkopuolella lisätyönä poliklinikkavastaanottoja, jolloin virka-ajan työtä voitiin sijoittaa leikkausjonojen purkamiseen. Viikonloppuisin tehtäviä leikkauksia varten ostettiin ulkopuolisen lääkärin palveluita, mutta vaikutus hoitojonojen lyhentymiseen tätä kautta oli vähäinen.

    Hoitotakuun kannalta tilannetta helpotti myös aikaisempaa parempi erikoistuvien lääkäreiden saatavuus, jolloin erikoislääkäreiden työpanosta voitiin ohjata toimenpiteiden tuottamiseen. Erikoistuvien lääkäreiden voimin voitiin huolehtia ensiapupäivystyksestä vähemmällä ostotyövoimalla, mikä vähensi ostettujen palveluiden määrää. Konservatiivisilla erikoisaloilla ja korvataudeilla ei hoitotakuulainsäädännön tarkoittamia jonoja juurikaan ollut vuoden 2005 alkaessa. Gynekologian hoitojonot pystyttiin purkamaan jo vuoden 2004 aikana. Aluesairaalan hoito-jonoissa oli vuoden 2005 alussa 860 potilasta, joista valtaosa kirurgisissa jonoissa. Syyskuun alkuun mennessä jonossa oli enää 307 potilasta, joista 50 oli odottanut yli 6 kk. Joulukuun 2005 alussa hoitojonoissa oli enää 169 potilasta, joita 2 oli joutunut odottamaan yli 6 kk. Näiden kahden kohdalla oli jo sovittu leikkausajasta, potilaat itse olivat halunneet leikkausajan siirtoa. Hoitotakuulainsäädännön voidaan katsoa toteutuneen tulosalueella erinomaisesti.

    Tulosalueella toteutuneiden hoitojaksojen määrä kasvoi 1,2 %. Poliklinikkakäyntien määrä väheni 6,9 %. Kuntalaskutuksessa hoitojaksojen DRG- laskutus lisääntyi 9,1 % ja avohoitokäyntien laskutus väheni 3,6 %. Kuntalaskutus lisääntyi kokonaisuudessaan 3,9 %

    Saapuneet lähetteet vähenivät vuoden 2002 tasolle. Sisätaudeilla erityisesti reumatautien lähetemäärät lisääntyivät kokonaislähetemäärien pysyessä aikaisemmalla tasolla. Kirurgian lähetteet vähenivät 4,4 %. Lähetemäärät vaihtelivat hieman muilla erikoisaloilla, suurin muutos on usealle erikoisalalle kohdistuvien lähetteiden määrän kasvu.

    Tulosalueen toiminta oli hieman voitollinen kun sekä toimintatuotot että toimintakulut jäivät alle budjetoidun. Sisäisellä laskutuksessa erityisesti tietopalvelujen laskutuksen suuri määrä yllätti, kulut kasvoivat kaksinkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna.

    Aluesairaalan tulosalue, talousarvion toteutuminen

    Sivun alkuun

    Psykiatrian tulosalue

    Tulosjohtaja, ylilääkäri Ari Ronkainen
    Ylihoitaja Liisa Puronen

    Toiminta
    Avohoidon käynnit vähenivät vuoden 2004 tasosta. Suurimpana syynä vähenemiseen oli Kouvolan mielenterveystoimiston siirtyminen Kouvolan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän toiminnaksi huhtikuussa 2005. Alkuvuodesta Kouvolan mielenterveystoimiston käynnit jäivät jälkeen tavoitteesta lääkäripulan ja tarkoituksenmukaisten toimitilojen puutteen vuoksi. Haminan mielen-terveystoimistossa käynnit toteutuivat varsin hyvin suunnitellun mukaisesti. Vuoden 2006 alusta Haminan mielenterveystoimisto siirtyi suunnitellusti Haminan kaupungin toiminnaksi.

    Yleissairaalapsykiatriset avohoitokäynnit lisääntyivät edellisvuodesta, mutta jäivät kuitenkin tavoitteesta. Suurimpana syynä oli puute lääkärityövoimasta.

    Aikuispsykiatriset hoitopäivät toteutuivat vuoden 2004 tasolla hiukan yli suunnitellun. Muutosta kuitenkin tapahtui siten, että akuuttipsykiatriset hoitopäivät lisääntyivät selkeästi pitkäaikaispsykiatristen hoitopäivien vähentyessä vastaavasti. Pitkäaikaispsykiatristen hoitopäivien vähenemisen taustalla oli potilaiden sijoittuminen osastohoidon sijaan eriasteisesti tuettuihin asumismuotoihin. Sairaansijamäärä aikuispsykiatriassa oli vuonna 2005 edelleen 115. Ajoittain aikuispsykiatrialla oli lievää ylipaikkatilannetta akuuttipsykiatrisen osastohoidon kysynnän lisäännyttyä.

    Nuorisopsykiatrian hoitopäivät lisääntyivät vuodesta 2004 ja ylittivät tuotantosuunnitelman. Syynä lisääntymiseen oli kuntouttavan viikko-osaston toiminnan aloittaminen vuoden 2005 alussa ja myös lisääntynyt kysyntä akuuttihoitojaksoista osastolla. Nuorisopsykiatriset avohoitokäynnit lisääntyivät hiukan edellisvuodesta. Avohoitokäyntien määrä jäi kuitenkin selkeästi alle tavoitteen, mihin syynä oli lähinnä lääkärihenkilöstön vähäinen määrä.

    Lastenpsykiatriset osastohoitopäivät lisääntyivät edellisestä vuodesta ylittäen selkeästi tuotantosuunnitelman tavoitteen. Syynä oli lähinnä lisääntynyt tarve osastohoitoon. Lastenpsykiatrian avohoitokäynnit lisääntyivät selvästi vuodesta 2004 jääden kuitenkin hiukan tavoitteesta, joka johtui osittain lääkärityövoiman vajauksesta.

    Vuoden 2005 aikana valmisteltiin aikuispsykiatristen osastojen siirtymistä aluesairaalan yhteyteen rakennettavaan uudisrakennukseen.

    Henkilöstö
    Puute lääkärityövoimasta on ollut koko vuoden 2005 ongelmana sekä lasten-, nuoriso- että aikuispsykiatriassa. Tilannetta ei ole yrityksistä huolimatta saatu korjattua edes tyydyttävälle tasolle, vaan koko vuosi on toimittu tilanteessa, missä yksittäiset lääkärit ovat hoitaneet samanaikaisesti useampaa virkaa. Vuoden lopulla erityisesti nuorisopsykiatrian lääkäritilanne entisestään heikkeni. Lääkärityövoimaa on jouduttu ostamaan jonkin verran yritykseltä työssä olevien jaksamisen mahdollistamiseksi ja päivystysten hoitamiseksi, päivystystyötä on ostettu myös yksittäisiltä lääkäreiltä. Lääkärityövoiman saatavuus on ollut vaikeaa myös yrityksen kautta ostettaessa. Hoitohenkilökunnan saatavuus on vaikeutunut, mutta panostaminen työntekijään rekrytointityössä on auttanut sijaisten hankinnassa. Hoitohenkilökunnan runsas liikkuvuus on ollut haaste.

    Väkivalta Aikuispsykiatriassa väkivalta on selvästi vähentynyt vuoteen 2004 verrattuna, lastenpsykiatriassa pysynyt edellisvuoden tasolla ja nuoriso-osastoilla hiukan lisääntynyt ollen kuitenkin kokonaisuudessaan varsin matalalla tasolla. Olemme osallistuneet väkivallaton terveydenhuolto- ja riskien kartoitus projekteihin. Väkivaltatilanteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota ja niitä arvioidaan jatkuvasti

    Koulutus ja työnohjaus
    Tulosalueella koulutusta on suunniteltu pitkäjänteisesti vastaamaan osaamisen tarpeita. Pyrimme yhteisiin koulutuksiin yhteistyökumppaneidemme kanssa yhteistyön parantamiseksi entisestään. Olemme aktiivisia koulutusten järjestäjiä ja hyödynnämme alueellisia koulutuksia. Työnohjaajakoulutus alkaa tuottaa ohjaajia myös johtamisen alueelle. Työnohjausta vaihdetaan yhteistyökumppaneidemme kanssa. Työnohjauksella on runsaasti kysyntää mihin pyrimme vastaamaan mahdollisimman hyvin. Hoidon toteutus
    Hoitoa toteutetaan yksilö-, perhe- ja verkostokeskeisesti. Toiminnallinen kuntoutus tarjoaa monipuolisia ryhmä- ja yksilöterapioita koko psykiatrian tulosalueelle. Yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa on edelleen kehitetty. Yksiköiden välistä työnjakoa on kehitetty edelleen vahvistamalla yksiköiden erikoisosaamista.

    Psykiatrian tulosalue, talousarvion toteutuminen

    Sivun alkuun


    Hallinnon ja huollon tukipalvelut

    Talousjohtaja Vesa Valtonen

    Tulosalue käsittää talouspalvelujen ja materiaalipalvelujen vastuuyksiköt. Tulosalueen budjettiin sisältyvät lisäksi sairaanhoitopiirin johdon ja kehittämiskeskuksen tulot ja menot.

    Talousarvio tulosalueen perinteisillä vastuuyksiköillä toteutui ulkoisten kulujen ja tuottojen osalta tasapainoisesti. Palvelujen myynti aiheutti kulujen ylitystä, joka kompensoitui tuottojen arvioitua suuremmalla kertymällä.

    Investointeja tehtiin 7,8 miljoonalla eurolla, talousarvion toteuma oli 87 %. Suurin yksittäinen hanke oli Kymenlaakson psykiatrisen sairaalan rakentaminen. Hankeen vastaanottotarkastus pidettiin 30.11.2005. Talousarviovuonna hankkeeseen kului 5,06 milj. € ja sen kokonaiskustannukset olivat 11 209 000 € eli 340 000 € budjetoitua pienemmät. Tekonivelkirurgian keskittämiseen tähtäävän saneeraushankkeen suunnittelu aloitettiin.
    Maksuvalmius on edelleen heikko.

    Talouspalvelut-yksikkö on tarjonnut talous- ja palkkahallinnon palveluja sairaanhoitopiirin lisäksi sen liikelaitoksille ja tytäryhtiöille, Kymijoen Ravintopalvelut Oy:lle sekä laskutuspalveluja Kotkan terveyskeskukselle ja Kymijoen työterveydelle.

    Toimintavuoden aikana otettiin käyttöön sähköinen ostolaskujen kierrätysjärjestelmä sekä Effica-asiakaslaskutus SAP-järjestelmällä Kotkan terveyskeskuksen osalta. Pienehköjä kehityshankkeita aiheuttivat liikelaitosten toimintaympäristön laajeneminen maakuntaan.

    Sairaanhoitopiiri osallistui Kotkan kaupungin käynnistämään seudullisen talousmateriaalipalvelukeskuksen valmistelun ohjausryhmätyöskentelyyn.

    Materiaalipalvelutyksikön hoitotarvikevarasto palveli keskussairaalan toimipisteestä sairaanhoitopiirin lisäksi Kotkan kaupungin terveystointa ja Pyhtään vuodeosastoa. Uusia asiakkaita toimintavuonna olivat Virolahden kunta ja MedOne Oy. Puolustusvoimien kanssa käynnistettiin neuvottelut lääkintämateriaalin toimittamisesta varuskuntiin.

    Hankintatoiminta hoidettiin keskussairaalan materiaalitoimistosta. Muutoksenhaku- ja valitusherkkyys tehtyihin hankintapäätöksiin kasvaa vuosittain. Tehtyjen hankintasopimusten arvo kasvoi edellisvuoden 5,9 milj. eurosta 7,8 milj. euroon. Hoitotakuun toteuttaminen työllisti hoito- ja tutkimuspalvelujen kilpailuttamisella.

    Laitosten välinen kuljetus hoidetaan ulkopuolisten yrittäjien toimesta ja sisäiset kuljetukset yksikön toimesta. Materiaalipalveluille kuuluvat lisäksi keskitetty monistustoiminta ja tarvikkeiden ostolaskujen käsittely.

    Tytäryhtiöiden toimintaa ja tilinpäätöksiä on selvitetty toisaalla tässä kertomuksessa. Kaikki tytäryhtiöt ja liikelaitokset Sairaalanmäen Vuokratalot Oy:tä lukuun ottamatta hoitavat maksuliikenteensä sairaanhoitopiirin konsernitilin kautta ja talouspalvelujen asiantuntemusta ja henkilöstöä hyväksikäyttäen.


    Hallinnon ja huollon tukipalvelut, talousarvion toteutuminen

    Ostetut hoitopalvelut


    Tulosjohtaja, johtajaylilääkäri Ermo Haavisto

    Vuosi 2005 oli ostettujen hoitopalveluiden osalta poikkeuksellinen: kustannukset kääntyivät monen huomattavan nousuvuoden jälkeen hiuksenhienoiseen laskuun. Sairaanhoitopiirin ulkopuolelta hoitopalveluja ostettiin 24,8 miljoonalla eurolla, missä on laskua edelliseen vuoteen 0,1 % ja talousarvioon 9,1 %.

    Noin 54,4 % hoitopalveluista ostettiin euroilla mitattuna HUS:piiristä ( 13,5 milj. euroa), missä laskua edelliseen vuoteen oli 6,8 %. Sairaala Orton ja Reumasäätiön sairaala lisäsivät edelleen osuuttaan hoitopalvelujen tuottajina (kasvua 8,4 % ja 29,4 %).

    Kirurgian erikoisalan ostot lisääntyivät edelleen viime vuonna hoitotakuusta johtuen huomattavasti (6,4 %) 8,9 miljoonaan euroon. Kirurgian onkin tällä hetkellä erikoisaloista ylivoimaisesti eniten piirin ulkopuolelta hoitopalveluja ostava erikoisala. Sisätaudeilla ostot sen sijaan vähenivät selkeästi (18,3 %) 5,8 miljoonaan euroon. Prosentuaalisesti eniten ulkopuolisia ostoja lisäsi nuorisopsykiatria ja vähensi korva-, nenä- ja kurkkutaudit.

    Ostetut hoitopalvelut

    Sivun alkuun


    Tilinpäätös 2005

    Investointiosan toteutumisvertailu
    Investointihakkeet 2005

    Sivun alkuun


    Jäsenkunnat



      

      

      

    Avokäynnit
    Hoitopäivät
    DRG-jaksot

    Sivun alkuun

    Luottamushenkilöt

    Yhtymäkokous
    Puheenjohtaja Maria Eloranta
    I varapuheenjohtaja
    		 Hannu Tähtinen
    II varapuheenjohtaja Antero Rossi

    Anjalankoski
    Jussi Raukko
      Asko Rämä
      Jussi Tapola
    Elimäki Markku Backman
      Matti Sorsa
    Hamina Matti Helin
      Reijo Hietala
      Marja-Leena Tamminen
    Jaala Lea-Sisko Mäkelä
    Kotka Hilkka Dufva
      Riitta Husu
      Ritva Kallioniemi
    Kouvola Sirpa Laari
      Antero Rossi
      Harri Lepistö
    Kuusankoski Heli Järvinen
      Leila Kallio-Smith
      Ari Söderström
    Miehikkälä Vesa Tylli
    Pyhtää Pirkko Silta
      Hannu Tähtinen
    Ruotsinpyhtää Marjatta Soidinsalo
    Valkeala Maria Eloranta
      Matti Mikkonen
    Virolahti Heidi Koskela

    Kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimi toimitusjohtaja Hannu Korjus.

    Sivun alkuun

    Hallitus
    Puheenjohtaja Heikki S. von Hertzen
    Varapuheenjohtaja Heikki Melin

    Varsinaiset jäsenet
    Varajäsenet
    Tarja Alastalo Seppo Kiri
    Tuomo Hasu Asko Rämä
    Anne Heinä Kari Kylliäinen
    Heikki S. von Hertzen Timo Turtia
    Riitta Hytönen Pirkko Silta
    Pekka Jokinen Raija Sistonen
    Heikki Melin Ari Söderström
    Tiina Saavalainen Markku Kärmeniemi
    Tauno Telaranta Marja-Liisa Grönvall

    Hallitukselle asiat esitteli sairaanhoitopiirin johtaja Kari Hassinen. Kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimi toimitusjohtaja Hannu Korjus.

    Hallitus kokoontui 12 kertaa.

    Sivun alkuun

    Tarkastuslautakunta
    Varsinaiset jäsenet Varajäsenet
    Reija Lipponen, puh.joht. Jouni Kormu
    Seija Piispa-Jespars Heta Kola
    Kari Ikävalko Irma Larimo
    Irmeli Volkmann-Lahtinen Jarmo Linturi
    Markku Mikkola Tiina Haavisto

    Tilintarkastaja
    Oy Audiator Ab, JHTT -YHTEISÖ
    Vastuunalainen tilintarkastaja JHTT, tilintarkastaja Matti Jalkanen
    Avustava tilintarkastaja Kirsti Jormanainen

    Ruotsinkielinen lautakunta
    Varsinaiset jäsenet Varajäsenet
    Solveig Rosenblad, puh.joht. Riku Pirinen
    Seppo Monto Anne-Mari Engström
    Nils Göran Ek Nils-Göran Ek
    Pia Roimola Pirkko Silta
    Raili Äijö Ann-Lis Udd

    Ruotsinkielinen lautakunta kokoontui 2 kertaa. Pöytäkirjanpitajänä toimi henkilöstöjohtaja Marja-Liisa Vainio.

    Sairaanhoitopiirin johto
    Sairaanhoitopiirin johtaja Kari Hassinen
    Talousjohtaja Vesa Valtonen

    Kehittämiskeskus
    Johtajaylilääkäri Ermo Haavisto
    Hallintoylihoitaja Anneli Rauhasalo

    Sivun alkuun

    Tieteelliset julkaisut 2004

    Hannuksela, M. (2005) Tatuointiväreissä on myrkyllisiä aineitta, mutta konsultit vain nukkuvat. Duodecim 2005;121(17) :1801-2.

    Hannuksela-Svahn, A., Olsen, A-O., Mehlum, I-S., Dalgard, F. (2005) The Nordic Occupational Skin Questionnaire (NOSQ-2002) in Norwegian. Forum for Nord Derm Ven 2005; 49-50.

    Kallio, M-L., Salonen, I., Huopainen, T., Tuominen, R. (2005) Laboratorion palvelun mittaaminen. Kliinlab 4/2005; 73-77..

    Kostamo, K., Sorsa, T., Leino, M., Tervahartiala, T., Alenius, H., Richardson, M., Toskala, E. (2005) In vivo relationship between collagenase-2 and interleukin-8 but not tumour necrosis factor-? in chronic rhinosinusitis with nasal polyposis. Allergy 2005:60:1275-1279.

    Rantala, M., Huikko, S., Huovinen, P., Jalava, J., and the Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance (Larinkari, U., Forsblom, B.) (2005) Prevalence and Molecular Genetics of Macrolide Resistance among Streptococcus pneumoniae Isolates Collected in Finland. Antimicrobial Agents and Chemotherapy, Oct 2005, p. 4180-4184.

    Lüthje, P., Nurmi, I., Nyyssönen, T. (2005) Missed Achilles tendon rupture due to oral levofloxacin: surgical treatment and result. 5Arch Orthop Trauma Surg (2005) 125:124-126.

    Nurmi, I., Kaukonen J-P., Lüthje P., Naboulsi, H., Tanninen, S., Kataja, M., Kallio, M-L., Leppilampi, M. (2005) Half of the patients with an acute hip fracture suffer from hypovitaminosis D: a prospective study in southeastern Finland. Osteoporos Int (2005) 16:2018-2024.

    Useita eri tekijöitä; Nurminen, P Alaraajaturvotuksen kompressiohoito. Sairaanhoitajan käsikirja 2005; Duodecim 5.10:87-89.

    Hay, C., Brady, B., Zitzmann, M., Osmanagaoglu, K., Apter, D., Huhtaniemi, I., Pöllänen, P., Perheentupa, A., Wu, F.C.W., Anderson, R., Nieschlag, E., Devroey, P., Kersemaekers, W. (2005) A Multicenter phase IIb study of a progestogen/androgen combination for male hormonal contraception: oral etonogestrel and intramuscular testosterone decanoate. J Clin Endocrinol Metab. 90:2042-9.

    Kokk K., Veräjänkorva E., Laato, M., Wu X.K., Tapfer H., Pöllänen, P. (2005) Expression of insulin receptor substrates 1-3, glucose transporters GLUT-1-4, signal regulatory protein 1alpha, phosphatidylinositol 3-kinase and protein kinase B at the protein level in the human testis. Anat. Sci. Int. 80:91-6.

    Mäkinen, J.Jr., Järvisalo, M.J., Perheentupa, A., Pöllänen, P., Irjala, K., Koskenvuo, M., Mäkinen, J., Huhtaniemi, I., Raitakari, O. (2005) Increased Carotid Atherosclerosis in Andropausal Middle-Aged Men. J Am Coll Cardiol.45:1603-8.

    Brady, B.M., Amory, J.K., Perheentupa, A., Zitzmann, M., Hay, C.J., Apter, D., Anderson, R.A., Bremner, W.J., Pöllänen, P., Nieschlag, E., Wu, F.C., Kersemaekers, W.M. (2005) A multicentre study investigating subcutaneous etonogestrel implants with injectable testosterone decanoate as a potential long-acting male contraceptive. Hum Reprod. 21:285-94.

    Palo, R., Ali-Melkkilä, T., Hanhela, R., Krusius, T., Leppänen, E., Mahlamäki, E., Perhoniemi, V., Rajamäki, A., Rautonen, J., Räsänen, A., Salmenperä, M., Savolainen, E-R., Sjövall, S., Syrjälä, M., Tienhaara, A., Tolppanen, E-M., Vähämurto, M. ja Mäki, T. (2005) Verenkäyttö vertailussa - VOK-hanke Verivalmisteiden optimaalinen käyttö. Lääkärilehti 2005;60(17):1981-1985.

    Tenhola, S., Turpeinen, U., Halonen, P., Hämäläinen, E., Voutilainen, R. (2005) Association of Serum Lipid Concentrations, Insulin Resistance Index and Catch-Up Growth with Serum Cortisol/Cortisone Ratio by Liquid Chromatography Tandem Mass Spectrometry in Children Born Small for Gestational Age. Pediatric Research Vol 58, No. 3;467-471.

    Tenhola, S., Halonen, S., Jääskeläinen, J., Voutilainen, R. (2005) Serum markers of GH and insulin action in 12-year-old children born small for gestational age. European Journal of Endocrinology (2005) 152:335-340

    Saarela, T., Jääskeläinen, J., Tenhola, S., Voutilainen, R., Heinonen, S. (2005) Pre-eclampsia and androgen receptor gene CAG repeat length: results from Both children and women. Journal of Assisted Reproduction and Genetics, Vol 22, No 7;269-275.

    Sivun alkuun