Lainsäädännön muutokset

    Kuntayhtymän vuoden 2005 talousarvion valmistelua leimaa ns. hoitotakuuta koskevan lainsäädännön voimaantulo 1.3.2005 lukien. Erikoissairaanhoitolailla säädetään ei-kiireellisen hoidon järjestelyistä. Kiireellinen hoito on järjestettävä edelleen mahdollisimman nopeasti.

    Vuoden 2005 maaliskuun alusta sairaanhoitopiirin sairaalan on aloitettava sinne lähetetyn ei-kiireellisen potilaan hoidon tarpeen arvio kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta.

    Tarpeelliseksi arvioitu hoito on annettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarpeen arvio on tehty. Lastenpsykiatriassa ja nuorisopsykiatriassa hoito on annettava nykyiseen tapaan kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arviosta.

    Hoidon tarpeen arvioi erikoissairaanhoidossa lääkäri valtakunnallisten kriteerien perusteella, joiden tarkoituksen on turvata kansalaisten oikeudenmukainen kohtelu julkisessa terveydenhuollossa koko maassa.

    Ellei sairaanhoitopiiri pysty antamaan hoitoa määräajassa, sen on järjestettävä hoito määräaikojen puitteissa jossakin muualla esim. toisessa sairaanhoitopiirissä tai ostopalveluna asiakasmaksun siitä muuttumatta.

    Uusi lainsäädäntö ei tuo potilaalle subjektiivista oikeutta erikoissairaanhoidon palveluihin, vaan edelleen erikoissairaanhoidon tarpeen arvioi lääkäri.

    Ylilääkärien tekemien arvioiden mukaan sairaanhoitopiirin nykyisellä omalla palvelutuotannolla ja ostetuilla palveluilla ei pystytä vuonna 2005 tutkimaan ja hoitamaan kymenlaaksolaisia määräaikojen puitteissa. Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan oman toiminnan lisäämistä ja joissakin tapauksissa ostopalvelujen lisäämistä.

    Taloudelliset voimavarat

    Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimintatulot ovat täysin riippuvaiset jäsenkunnilta saaduista myyntituloista. Viime vuosina jäsenkunnat ovat talousarviossaan varautuneet lähinnä sairaanhoitopiirin talouden kustannustason nousuun. Tämä ei ole riittänyt, vaan useimpina vuosina sairaanhoitopiirin kuntayhtymän talous on kasvanut myös reaalisesti, jonka seurauksena kuntayhtymän talousarvio on ylittynyt sekä jäsenkuntien laskutuksessa että toimintakuluissa. Tiukat talousarviot ovat lisäksi Kymenlaaksossa päätyneet usein alijäämäiseen tilinpäätökseen.

    Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tehokas toiminta edellyttää tasapainossa olevaa taloutta, joka on asetettava keskeiseksi tavoitteeksi jatkossa. Kuntayhtymässä on kiinnitettävä lisää huomiota toimintojen tehostamiseen ja kustannusten hallintaan talousarviossa pysymiseksi. Jäsenkunnissa on hyväksyttävä terveydenhuollon kustannusten riittävä kasvu, varsinkin lainsäädännön muutostilanteissa.

    Vuonna 2005 Kymenlaakson kuntien talous on kireä. Kuntien tulojen kasvu on jäämässä vähäiseksi, johon sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien lisäys ei tuo merkittävää helpotusta. Monilla kunnilla on ollut suuria vaikeuksia laatia tasapainoinen talousarvio vuodelle 2005. Osa kunnista joutuu tekemään alijäämäisen talousarvion. Tämän vuoksi jäsenkunnat haluavat pitää edelleen sairaanhoitopiirin laskutuksen kasvun mahdollisimman vähäisenä.

    Vuonna 2005 jäsenkuntien talousarvioesityksissä on vaihtelevasti varauduttu sairaanhoitopiirin vuoden 2005 laskutuksen kasvuun. Osassa kuntia ollaan valmiit hyväksymään hoitotakuun toteuttamiseksi tarvittava toimintakulujen reaalikasvu. Osassa jäsenkuntia varaudutaan erikoissairaanhoidossa kuluissa vain kustannustason nousuun.

    Talousarvioesityksen rakenne

    Talousarvioesitys on jaettu kahteen osaan. Sairaanhoitopiirin nykyinen palvelutuotanto ja ostopalvelut ehdotetaan budjetoitavaksi perusbudjettina. Hoitotakuun toteuttamista varten ehdotetaan varattavaksi talousarviossa erillinen jonojen purkuun osoitettava määräraha. Ratkaisu tehdään sen vuoksi, että arvio hoitotakuun toteuttamisessa tarvittavista käynneistä, tutkimuksista ja hoidoista on alustava. Myöskään kansalliset kriteerit eivät ole vielä valmiit. Ratkaisua puoltaa myös se, että erillisenä määrärahana sen käyttö on joustavampi ja se voidaan kohdentaa niihin ongelmiin, joita määräaikojen saavuttamisessa joudutaan vuoden 2005 aikana ratkaisemaan.

    Sivun alkuun

    TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTELUT

    Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2005

    1. Kuntayhtymän oman palvelutuotannon ja ulkopuolelta ostettavien palvelujen määrä perusbudjetissa säilytetään vuoden 2004 tasolla.

    2. Hoidon enimmäismääräaikojen saavuttamisessa tarvittavat lisäpalvelut toteutetaan ensisijaisesti lisäämällä omaa tuotantoa tai hankkimalla tarvittavat ostopalvelut nykyisin sairaanhoitopiirille palveluja tuottavilta sairaaloilta.

    3. Kertomus- ja potilastietojärjestelmän (Kaapo-projekti) käyttöönottoa jatketaan.

    4. Aikuispsykiatrian vuodeosastohoito siirtyy vuoden 2005 lopussa aluesairaalan yhteyteen valmistuvaan uuteen sairaalaan.

    5. Laboratorioliikelaitokseen liitetään radiologian, välinehuollon ja sairaalahygienian yksiköt. Laajentunut liikelaitos aloittaa toimintansa vuoden 2005 alusta.

    6. Kuntoutusyksiköt siirretään keskussairaalan ja aluesairaalan yksiköiksi, koska niiden toiminta on pääosin sairaanhoitoa.

    7. Vuoden 2005 aikana käynnistetään kehittämishanke, jonka tavoitteena on saada aikaan maakunnallinen apuvälinekeskus. Hanke toteutetaan yhteistyössä sairaanhoitopiirin, Kotkan kaupungin ja Respecta Oy:n kanssa.

    8. Kuntayhtymä palkkaa yhteistyöylilääkärin (vuonna 2005 osa-aikaisena) yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Tavoitteena on kehittää lääkekäytäntöjä ja hoitoketjujen laatua.

    9. Kuntayhtymä palkkaa tutkimus- ja koulutuskoordinaattorin (vuonna 2005 osa-aikaisena), jonka tavoitteena on kehittää yliopistojen, ammattikorkeakoulun ja sairaanhoitopiirin yhteistyötä tutkimuksessa ja koulutuksessa.

    10. Puhelinneuvonnan (Ensineuvo24) peruspalvelut ulotetaan koko sairaanhoitopiirin alueelle. Terveyskeskusten vastuulle jää hankkia tätä pitemmälle menevät palvelut.

    Toiminnalliset tavoitteet suunnittelukaudelle

    1. Kuntayhtymän liikelaitokset tarjoavat laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehuoltopalveluja jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalveluille tavoitteena tukipalvelujen laadun parantaminen ja niiden tehostaminen koko sairaanhoitopiirin alueella.

    2. Medi-IT Oy tarjoaa kertomus- ja potilastietojärjestelmäpalveluja alueen terveyskeskuksille. Vastaavia palveluja ryhdytään tarjoamaan myös sosiaalihuollolle.

    Tavoitteena on saada aikaan yhtenäiset sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät Kaakkois-Suomeen.

    3. Terveyskeskuspäivystyksen keskittämistä keskus- ja aluesairaalan päivystysten yhteyteen jatketaan.

    4. Ortopedian osaamiskeskus perustetaan suunnittelukauden aikana keskussairaalaan. Keskuksen suunnittelu aloitetaan vuonna 2005. Hankkeeseen kuuluu uusien leikkaussalien rakentaminen ja osaston saneeraaminen. Rakennusten sijainnista johtuen on samanaikaisesti tarkoituksenmukaista rakentaa uudet tilat päiväkirurgialle sekä ratkaista radiologian ja laboratorion tilaongelmia. Rakennushankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 10 miljoonaa euroa.
    Hankkeen rahoitus ehdotetaan toteutettavaksi pitkäaikaisella lainalla.
    Ortopediakeskuksen perustaminen on perusteltua tekonivelten toiminnan keskittämiseksi Kymenlaaksossa. Palveluja tarjotaan myös Etelä-Karjalalle. Hankkeella parannetaan palvelun laatua ja tehostetaan toimintaa tarjoamalla tekonivelkirurgiaa ostopalveluja kilpailukykyisempään hintaan. Näin varaudutaan myös palvelujen tarpeen merkittävään kasvuun.

    5. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kanssa jatketaan yhteistyötä, jotta Kaakkois-Suomen erikoissairaanhoidon kapasiteetti saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.

    6. Konsernin yksiköissä ryhdytään ottamaan käyttöön tulospalkkausjärjestelmä. Tulospalkkauksen tavoitteena on palkita henkilöstöä tavoitteita paremmasta toiminnasta, johon se on itse vaikuttanut. Tulospalkkauksen edellytyksenä on, että tulospalkkaukselle on ao. hallituksessa hyväksytty palvelutuotantoon, talouteen ja laatuun liittyvät selkeät mittarit. Osa tulospalkkiosta tulee maksaa ryhmäpalkkiona. Tulospalkkion maksamisen edellytyksenä on, että tulosalueen, liikelaitoksen tai yrityksen tulos ylittää sille asetetut tulostavoitteet. Tulospalkkio voidaan rahoittaa vain tulostavoitteen ylittävän tuloksen voittovaroista. Tulospalkkion määrä henkilöä kohti tilikaudessa voi olla enintään henkilön yhden kuukauden palkan suuruinen. Tulospalkkioiden toteutumisesta on laadittava vuosittainen raportti.

    Sivun alkuun

    Taloudelliset tavoitteet vuodelle 2005

    1. Kuntayhtymän tuloksen on oltava vähintään 0-tulos.

    2. Kuntayhtymän myyntilaskutus jäsenkunnilta on enintään 135.764.000 euroa. Hoitotakuun toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan lisäksi jäsenkuntien laskutusta 4.852.000 euroa. Yhteensä jäsenkuntien myyntilaskutus voi olla enintään 140.616.000 euroa. Kuntien laskutuksen arvioidaan kasvavan 8,5 % toteutumaennusteeseen verrattuna.

    Kuntayhtymän toimintakulujen arvioidaan kasvavan 146.953.000 euroon eli 3,5 % vuoden 2004 ennustetuista toimintakuluista. Lisäksi hoitotakuun toteuttamisesta arvioidaan aiheutuvan toimintakuluja yhteensä 5.002.000 euroa. Toimintakulujen arvioidaan kasvavan yhteensä 7,0 % vuoden 2004 ennusteeseen verrattuna. Kuntayhtymän vuosikatteen suuruus on 4,6 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän tulostavoitteeksi ehdotetaan asetettavaksi 0-tulos.

    3. Kuntayhtymän investointiohjelman suuruus vuonna 2005 on 9,4 miljoonaa euroa, josta pääosa kuluu psykiatrian uuden sairaalan rakentamiseen (5,7 miljoonaa euroa). Muihin investointeihin on varattu 3,7 miljoonaa euroa, jotka kohdistuvat pääosin kiinteistöjen saneerauksiin ja laitehankintoihin.

    4. Kuntayhtymä lisää pitkäaikaista lainaa enintään 5,7 miljoonalla eurolla psykiatrian sairaalan rahoittamiseksi. Lainoja hanketta varten on tämän jälkeen yhteensä 12 miljoonaa euroa. Lainojen takaisin maksuaika on 20 vuotta.

    Sivun alkuun

    Kalliin hoidon tasaus

    Kalliin hoidon tasausjärjestelmän piiriin vuonna 2005 kuuluvat kaikki yli 50.000 euroa maksavat hoidot ja ulkomaalaisten hoidot siltä osin kuin kustannuksia ei saada muualta perittyä. Määräys on sama kuin vuonna 2004.

    Palvelujen hinnoitteluperiaatteet

    Palvelujen hinnoitteluperiaatteet säilyvät ennallaan.

    Talousarvion sitovuus

    Yhtymäkokous hyväksyy sairaanhoitopiiritasoisen määrärahan, tuloarvion ja määrärahan perusteena olevat toiminnalliset tavoitteet sekä hyväksyy tytäryhtiöiden ja liikelaitosten tavoitteet.

    Hallituksella ja sairaanhoitopiirin johtajalla on kuntayhtymän toiminnan ja talouden kokonaisvastuu sekä rahoitusvastuu.

    Hallituksella on oikeus siirtää voimavaroja tulosalueelta toiselle siten, ettei nettokulujen määrä ylity. Lisäksi hallituksella on oikeus hyväksyä kokonaisraamin ylityksiä, mikäli ne voidaan kattaa muilla kuin jäsenkuntien myyntitulojen lisäyksellä.

    Tulosalueen johtajaa sitovia tavoitteita ovat tulosalueiden palvelutuotannon kokonaistavoitteet. Sitovia kuluja ovat ulkoisten kulujen lisäksi johtajan vaikutettavissa olevat sisäiset kustannukset (muut kuin yleiskustannuksiksi luettavat). Tulosjohtajan on valvottava, että palvelutuotannon volyymeja noudatetaan.

    Tytäryhtiöiden tavoitteet

    Kuntayhtymän tytäryhtiöiden toiminta on sujunut vuoden 2004 aikana hyvin ja kaikkien yhtiöiden arvioidaan saavuttavan niille asetetut tulostavoitteet. Vuoden 2005 talousarvioissa yhtiöiden palvelujen hinnat kasvavat erittäin maltillisesti. Vuokrat ja tietopalvelujen peruspalvelujen hinnat eivät kasva lainkaan.

    Kastek-Kiinteistöt Oy:n vuoden 2005 tulostavoitteeksi ehdotetaan asetettavaksi 20.000 euroa.

    Kymen Tekstiilihuolto Oy:n vuoden 2005 tulostavoitteeksi ehdotetaan asetettavaksi 20.000 euroa.

    Medi-IT Oy:n vuoden 2005 tulostavoitteeksi ehdotetaan asetettavaksi 20.000 euroa.

    Sairaalamäen vuokratalot Oy:n tulostavoitteeksi ehdotetaan asetettavaksi 0 euroa.

    Liikelaitokset

    Kymenlaakson sairaala-apteekki
    Liikelaitoksen toiminnan ja talouden kasvu johtuu siitä, että liikelaitos on saanut asiakkaakseen Kouvolan seudun terveyskeskuksen.

    Sairaala-apteekin palveluhinnat (kertoimet) pysyvät entisellään. Lääkkeiden ja tarvikkeiden hinnat muuttuvat markkinatilanteen mukaan.

    Kymenlaakson sairaalapalvelut liikelaitos laajenee, kun siihen liitetään kuvantamisen, välinehuollon ja sairaalahygienian yksiköt.

    Myös sairaalapalvelujen toiminta ja talous kasvaa, kun se saa Kouvolan seudun terveyskeskuksen asiakkaakseen.

    Sivun alkuun

    KYMENLAAKSON SAIRAANHOITOPIIRIN HOITOPALVELUJEN TUOTTEISTUKSEN
    JA HINNOITTELUN PERIAATTEET 1.1.2005 ALKAEN


    Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tulot muodostuvat jäsenkuntien palvelumaksuista ja kuntayhtymän muista tuloista.

    Kuntien palvelumaksut määräytyvät kuntien käyttämien palvelujen mukaan. Palvelujen hinnoitteluperusteet päättää yhtymäkokous ja hinnat määrää hallitus.

    Sopimuskuntien, ulkokuntien ja muiden maksajien laskutuksessa sovelletaan samoja laskutusperiaatteita kuin jäsenkuntien laskutuksessa, jollei sairaanhoitopiirien, sopimuskuntien tai muiden maksajien välillä ole muuta sovittu.

    1.TUOTTEISTUKSEN PERIAATTEET

    Kuntien palvelumaksut määräytyvät hinnoiteltujen tuotteiden perusteella. Tuotteistusta käytetään apuna kuntien suunnittelussa sekä kuntayhtymän yksiköiden tuotannon suunnittelussa ja seurannassa.

    Tuotteistuksessa noudatetaan samoja periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa yksiköissä erikseen mainituin poikkeuksin.

    1.1. Vuodeosastohoidon tuotteistus

    Somaattisten erikoisalojen vuodeosastohoito ja päiväkirurgia sekä siihen verrattavissa oleva muu lyhythoitotoiminta tuotteistetaan hoitojaksoperusteisesti NordDRG-ryhmityksellä.

    Psykiatrian erikoisalojen vuodeosastohoito tuotteistetaan hoitopäivinä.

    1.2. Avohoidon tuotteistus
    Avohoidon tuotteistus perustuu hintaryhmiin, joita on erikoisalasta riippuen 1-9.

    2. TUOTEHINNOITTELUN PERIAATTEET

    Hinnoittelu tapahtuu omakustannusperiaatteella. Omakustannusarvot määritellään yhteisesti sovituin kustannuslaskennan säännöin. Samoja hinnoitteluperiaatteita noudatetaan sekä jäsenkuntien että ulkokuntien kohdalla. Hinnoittelun tulee osaltaan tukea sairaanhoitopiirissä annettavan erikoissairaanhoidon kustannusten oikeudenmukaista jakautumista kuntien kesken.

    Sairaanhoitopiiri tuottaa laskutettavia palveluja seuraavilla tulosalueilla ja niiden vastuuyksiköissä:

    Kymenlaakson keskussairaalan tulosalue:
    Sisätaudit
    Kirurgia
    Naistentaudit ja synnytykset
    Lastentaudit
    Lastenneurologia
    Silmätaudit
    Knk-taudit
    Hammas- ja suusairaudet
    Ihotaudit
    Sädehoito- ja syöpätaudit
    Keuhkosairaudet
    Neurologia
    Kuntoutuspalvelut

    Kuusankosken aluesairaalan tulosalue:
    Sisätaudit
    Kirurgia
    Naistentaudit
    Lastentaudit
    Silmätaudit
    Knk-taudit
    Ihotaudit
    Keuhkosairaudet
    Neurologia
    Kipuhoito
    Kuntoutuspalvelut

    Psykiatrian tulosalue
    Akuuttipsykiatria
    Pitkäaikaispsykiatria
    Lastenpsykiatria
    Nuorisopsykiatria
    Yleissairaalapsykiatria

    Sivun alkuun





    2.1. Vuodeosastohoidon hinnoittelu
    Vuodeosastotoiminta hinnoitellaan pääsääntöisesti tulosalue- ja erikoisalakohtaisesti.

    Kiinteä NordDRG-ryhmäkohtainen hinta lasketaan muutamin poikkeuksin niille NordDRG-ryhmille, joita suunnitellaan tuotettavan sairaanhoitopiirissä yli 24 hoitojaksoa vuodessa ja joiden keskimääräinen kustannus ei poikkea merkittävästi kyseisen hinnoittelevan yksikön hoitojakson keskihinnasta. Lukumäärältään pienemmille NordDRG-ryhmille lasketaan erikoisaloittain kiinteät hinnat NordDRG-ryhmien keskikustannusten avulla kolmelle hintakatego-rialle seuraavasti: kalliit NordDRG-hoitojaksot, keskihintaiset NordDRG-hoitojaksot ja huokeat NordDRG-hoitojaksot.

    Psykiatrian vuodeosastohoitopäivien hinnat lasketaan omakustannusperiaatteella.

    2.2. Avohoidon hinnoittelu
    Erikoisalojen avohoidon hinnoittelu on tulosalue- ja erikoisalakohtainen. 2.3. Tutkimukset ja toimenpiteet
    Erillisillä sopimuksilla myytävien tutkimusten ja toimenpiteiden hinnoittelussa noudatetaan kustannusvastaavuuden periaatteita.

    3. LASKUTUSPERUSTEET

    3.1. Kuntalaskutus
    Jäsenkuntia laskutetaan kuukausittain kaksi kertaa kuukaudessa.

    Sopimuskuntien, ulkokuntien ja muiden maksajien laskutuksessa sovelletaan samoja laskutusperiaatteita kuin jäsenkuntien laskutuksessa, jollei sairaanhoitopiirien, sopimuskuntien tai muiden maksajien välillä ole muuta sovittu.

    3.1.1. Somaattiset erikoisalat
    Laskutusperusteena somaattisilla erikoisaloilla ovat NordDRG-hoitojaksot. NordDRG-hoitojakso syntyy, kun potilaan hoitojakso päättyy ja potilas uloskirjoitetaan erikoisalalta. Kiinteästä NordDRG-hoitojaksolaskutuksesta muodostavat poikkeuksen seuraavat kolme laskutusryhmää:

    A. Lastentautien ja lastenneurologian erikoisalalla yli 20 hoitopäivän hoitojaksot katkaistaan ulos kirjaamalla potilas 20 hoitopäivän kohdalla. Tämän katkaisupisteen jälkeen erikoissairaanhoitoa vaativan potilaan hoito laskutetaan hoitopäiväperusteisesti erikoisalan keskihinnalla (esim.”lastentautien pitkittynyt hoito (40P)”).

    B. Mikäli hoidonporrastus ei toimi suunnitellusti, ja potilaan hoitojakso pitkittyy somaattisella erikoisalalla (potilaalle annettu jatkohoitolähete), ylimääräiset hoitopäivät laskutetaan tulosalueen erikoisalan kaksinkertaisella keskihinnalla. Hoitojaklähetteen antamista seuraavasta päivästä.

    C. Hengityshalvauspotilaiden hoidosta laskutetaan hoitopäiväperusteisesti todellisia kustannuksia vastaavasti.

    Avohoidon laskutusperusteena ovat tuotteistetut avohoitokäynnit.

    3.1.2.Psykiatrian erikoisalat
    Psykiatrian vuodeosastohoi-don laskutusperusteena ovat eri-koisalakohtaiset vuodeosasto-hoitopäivät. Psykiatriassa voi olla hoidollisista ja potilaasta johtuvista syistä poissaolopäiviä ja lomia, joista pääsääntöisesti ei laskuteta kuntaa (tarkempi määrittely sairaanhoitopiirin suoritekäsikirjassa).

    Avohoidon laskutusperusteena ovat tuotteistetut avohoitokäynnit.

    3.2. Muiden palveluntuottajien tuottamat palvelut
    Sairaanhoitopiirin ulkopuolelta tai muiden sairaanhoitopiirien tuottamat tai ostopalveluna hankittavat sairaanhoitopalvelut laskutetaan kunnalta palvelun tuottajan veloittamalla hinnalla laskun mukaan. Ostopalveluina hankittavia palveluja ovat mm. hoitopaketit, hoitojaksot, hoitopäivät, avohoitokäynnit, lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut ja apuvälineet.

    Muualla hoidettujen oikeuspsykiatristen potilaiden hoidosta aiheutuneet kustannukset laskutetaan kunnalta potilaskohtaisesti palveluntuottajan veloittamalla hinnalla laskun mukaan.

    3.3. Kalliin hoidon kustannusten tasausmenettely
    Kalliin hoidon tasausjärjestelmän perusteista päättää yhtymäkokous erikseen. Tasausjärjestelmän kautta tasataan hoitolaskutukseltaan yli 50.000 euroa maksavat potilaskohtaiset hoidot aikuispsykiatria mukaan lukien sekä ulkomaalaisten hoidon kustannukset niiltä osin kuin korvausta ei ole mahdollista saada muualta.

    3.4. Suoritekohtainen laskutus
    Yksiköt voivat myydä terveyskeskuksille tai muille asiakkaille pelkästään tutkimuksia ja toimenpiteitä silloin, kun potilas on vuodeosasto- tai avohoidossa muussa laitoksessa. Tällaisia palveluja ovat mm. laboratoriotutkimukset, radiologian tutkimukset sekä tukiyksiköiden tuottamat palvelut.

    Sivun alkuun