Tietojärjestelmät ja tietoturva-asiat

Kaikissa Kymenlaakson sairaanhoitopiirin sairaaloissa on käytössä yhteinen Effica-potilastietojärjestelmä. Laboratoriotoiminnoissa järjestelmänä käytetään Weblabbia ja kuvantamiseen liittyvässä dokumentoinnissa RIS-PACS-järjestelmää.

Effica-potilastietojärjestelmä on Kaakkois-Suomen alueellinen potilastietojärjestelmä, joka on käytössä yhteisesti Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä sekä kaikissa sairaanhoitopiirien ympärillä olevissa kunnissa. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että henkilökunta voi potilaan luvalla hyödyntää hoidossa Kaakkois-Suomen toisessa toimintayksikössä tehtyjä sairauskertomusmerkintöjä. Effica on myös mahdollistanut Kuusankosken aluesairaalan ja Kymenlaakson keskussairaalan yksiköissä potilaskiertojen toteuttamisen mobiilikiertona. Hoitajat ja lääkärit hyödyntävät kierrolla liikuteltavaa tietokonetta, johon määräykset kirjataan kierron yhteydessä. Effica on edistänyt suullisesta hoitotyön raportoinnista siirtymistä hiljaiseen raportointiin.

Hoidon dokumentointi tapahtuu Efficaan sähköisesti. Opiskelijat, jotka eivät suorita harjoitteluaan työsuhteessa, eivät toistaiseksi saa omia käyttäjätunnuksia, vaan dokumentointi ja tarvittaviin dokumentteihin perehtyminen tapahtuu ohjaajan tunnuksien avulla ohjaajan vastuulla. Ohjaajan tulee sosiaali- ja terveysministerin asetuksen mukaisesti vahvistaa omalla nimellään opiskelijan tekemät merkinnät (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaaliin säilyttämisestä 99 / 2001). Hän ei saa antaa omia tunnuksiaan salasanoineen opiskelijalle.

Kaikkien tietotekniikkapalveluja käyttävien henkilöiden tulee huolehtia omalta osaltaan tietoturvallisuuteen liittyvistä asioista. Kaikilla on vastuu tietojärjestelmän kokonaisturvallisuudesta. Kukin henkilökuntaan kuuluva allekirjoittaa tietosuoja- ja tietoturvasitoumuksen saadakseen käyttäjäoikeudet ja -tunnukset potilastietojärjestelmiin. Opiskelijoiden tulee puolestaan allekirjoittaa salassapito- ja käyttäjäsitoumus harjoittelujakson alkaessa, jotta hän voi harjoittelun aikana käyttää työasemia, tietoliikenneverkkoa ja atk-järjestelmiä. Allekirjoituksilla sitoudutaan salassapitoon, työaseman ja internetyhteyksien käyttöön liittyviin sääntöihin ja periaatteisiin sekä niiden rikkomisesta aiheutuviin seuraamuksiin.

Opiskelijat tekevät salassapito- ja käyttäjäsitomuksen sitä varten laaditulla lomakkeella, jonka opiskelija saa oppilaitoksestaan tai viimeistään harjoitteluyksiköstä jakson alkaessa. Voit myös tulostaa lomakkeen etukäteen itsellesi tästä. Tulostus tehdään mieluiten kaksipuolisena. Ohjaaja tarkistaa sitoumuksen olemassa- ja voimassaolon kunkin harjoittelujakson alkaessa. Samalla opiskelija ja ohjaaja käyvät yhdessä läpi sitoumuksen sisällön sekä keskustelevat ja sopivat mahdollisista tietojärjestelmien käyttöön liittyvistä erityispiirteistä. Ohjaaja vahvistaa omalla allekirjoituksellaan sitoumuksen voimassaolon harjoittelujakson ajaksi. Hän ottaa molempien allekirjoituksien jälkeen lomakkeesta kopion osastolle. Alkuperäinen lomake jää opiskelijalle.

Tietojärjestelmiin kertyy sormenjälkitietoa ja käyttöä seurataan säännöllisesti. On huomioitava, että rekisterien katselu- tai käyttöoikeutta ei ole muihin kuin tehtävien edellyttämiin tietoihin (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä 99 / 2001). Muiden kuin oman hoidettavan potilaan tietoja ei saa katsoa tietojärjestelmästä. Myös omien tietojen tutkiminen on kiellettyä ilman hoitavan lääkärin lupaa.

Opiskelija, kuten henkilökuntakin, on salassapitovelvollinen. Hän ei saa ilmaista ilman potilaan kirjallista lupaa potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja tai muita yksityisen tai perheen salaisuuksia, joista hän on tehtävänsä tai asemansa perusteella saanut tietää, sivullisille eli muille henkilöille kuin asianomaisessa toimintayksikössä tai sen toimeksiannosta potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuville henkilöille. Salassapitovelvollisuus tarkoittaa paitsi kieltoa suullisesti tai kirjallisesti paljastaa potilaisiin liittyvää tietoa, mutta myös sen ilmaisemista ilmein, käyttäytymisellä tai esimerkiksi vahvistamalla epäilykset ja huhut. Sama salassapitovelvollisuus liittyy myös tilanteisiin, jos henkilökunta tai toinen opiskelija käyttää sairaalan palveluja. Hoitotilanteissa tulee välttää arkaluonteisten tietojen puhumista toisten potilaiden tai muiden henkilöiden kuullen. On muistettava, että salassapitovelvollisuus säilyy harjoittelun tai työsuhteen päättymisen jälkeenkin.

Salassapitovelvollisuuden rikkominen on rikos ja sen mukaan tuomittava teko. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785 / 1992; Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559 / 1994; Laki Viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621 / 1999.) Opiskelijan on hyvä tutustua ennen harjoitteluaan sosiaali- ja terveysministeriön (2001) julkaisemaan terveydenhuollon henkilöstölle tarkoitettuun oppaaseen potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä sekä hoidon dokumentointiin liittyvään ajantasaiseen lainsäädäntöön (ks. www.finlex.fi), kuten esimerkiksi:
- Henkilötietolaki 523 / 1999
- Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785 / 1992
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen
sähköisestä käsittelystä 159 / 2007
- Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559 / 1994
- Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta 621 / 1999
- Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä 99 / 2001

 

Tätä sivua on muokattu viimeksi 1.1.2008 klo 16:23.