1. HENKILÖSTÖJOHTAJAN KATSAUS

Vuodelle 2007 asetettiin yleisellä tasolla hyvin samankaltaiset tavoitteet kuin edelliselle vuodelle. Keskeisimpiä tavoitteita oli hoitotakuun toteutumisesta huolehtiminen ja kustannuskehityksen pitäminen maltillisena. Molemmissa onnistuttiin hyvin. Myös potilaskyselyssä saimme hyvät arviot. KIITOS kuuluu koko henkilöstölle. Ilman osaavaa, motivoitunutta ja potilastyötä arvostavaa joukkoa ei näihin tuloksiin olisi päästy.

Henkilöstöasioissa vuodelle 2007 antoi merkittävän leimansa Tehy työtaistelu. Meillä vaikutukset jäivät kuitenkin onneksi hyvin vähäiseksi niin taloudellisesti kuin työilmapiiriin osalta. Hyväksytyn sovintoesityksen jälkeen arki palautui nopeasti normaaliksi.

Henkilöstöhaasteena on ollut edelleen tiettyjen osastojen suurehko kuormittavuus sekä osaavan henkilöstön saanti. Erityisesti ylikuormitus on koskenut sisätautien osastoja aluesairaalassa ja keskussairaalassa. Aluesairaalassa tilanne alkaa olla jo huolestuttava.

Jatkossa henkilöstöresurssien osalta haasteet vaan kasvavat (kuten monella muulla organisaatiolla). Erityisesti henkilöstön ikääntyminen ja sitä kautta "ennätys eläköitymisen aalto" ja henkilöstön saatavuuden ja rekrytoinnin ongelmat tulevat vaatimaan panostamista suunnitelmalliseen henkilöstövoimavarojen johtamiseen. Myös satsaus myönteiseen työnantajakuvaan on tehtävä, jotta meidät koettaisiin houkuttelevana työpaikkana. Erityisenä kohderyhmänä ovat alan opiskelijat ja sellaiset nuoret, jotka vielä miettivät tulevaisuuden työpaikkaansa.

Meidän täytyy olla ennakointi- ja uudistumiskykyisiä, jotta pystymme vastaaman tuleviin ja olemassa oleviin haasteisiin.

Tähän henkilöstökertomukseen on koottu keskeisimpiä tunnuslukuja vuodelta 2007. Mitään merkittäviä muutoksia suhteessa edelliseen vuoteen ei ole. Suurin osa luvuista on vertailukelpoisia edelliseen vuosiin nähden, mutta joukossa on myös muutamia uudella laskentatavalla tehtyjä.

Tiina Häyhä
henkilöstöjohtaja

Sivun alkuun

2. HENKILÖSTÖN RAKENNE

Henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 2097, kasvua edellisestä vuodesta 3 % (vuonna 2006 hlömäärä 2033). Määräaikaisten osuus tästä oli 21 %. Suurin kasvu näkyy hallinnon tulosalueella. Tämä johtuu puhtaus- ja huoltopalvelu yksikön (sairaalahuoltajat ja esimiehet) siirtymisestä pois tulosalueiden organisaatioista.

Erikoissairaanhoito on hyvin naisvaltainen ala. Naisten osuus henkilöstöstä on 87,5 %.
Hoitohenkilöstöstä vain 8, 5 % on miehiä.

Henkilöstön keski-ikä on vakituisen henkilöstön ryhmässä 46 vuotta ja määräaikaisten ryhmässä 36 vuotta. Edellisestä vuodesta keski-ikä on noussut kahdella vuodella. Kaikissa ryhmissä keski-ikä on noussut. Merkittävin nousu on lääkäreiden ryhmässä (+4v), vuonna 2006 keski-ikä oli 45 vuota. Ikääntynein ryhmä on sairaalahuoltajat (taulukossa siivoushenkilöstö), jossa keski-ikä on 50 vuotta.

Henkilöstöstämme noin 35 % on yli 50 vuotiaita ja vain 14 % alle 30 vuotiaita. Vuonna 2006 yli 50 vuotiaita oli noin 30 % ja alle 30 vuotiaita 12,5 %.

Ulkoinen vaihtuvuus

Henkilöstön vaihtuvuus oli 6,15 %. Edellisenä vuonna vaihtuvuus oli 7 %. Merkittävimmät syyt olivat oma irtisanoutuminen (79 henkilöä ja erilaisille eläkkeille siirtyminen 42 henkilöä).





Vuonna 2007 kuntayhtymässä tehtiin 1495,83 työvuotta. Trendi on ollut laskeva, vuonna 2006 tehtiin1500,24 ja vuonna 2005 1540,20 henkilötyövuotta. Suurin muutos edellisestä vuodesta oli toimistohenkilökunnan ryhmässä (-38,9 %).



Henkilöstökulut olivat 83,7 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 48,8 %.
Osuus on pysynyt edellisen vuoden tasolla.

Henkilöstökulut kasvoivat edellisestä vuodesta 5,38 % (kasvu vuonna 2005-2006 oli 2,7 %).

3. HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN

Työelämä vaatii koko henkilökunnalta jatkuvaa valmiutta uuden oppimiseen. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä uusien tietoteknisten järjestelmien käyttöönotto, vanhojen järjestelmien uudet versiot, organisaatiomuutosten aiheuttamat tehtävämuutokset ja sairaanhoidon nopea kehitys luovat tilanteita, jotka edellyttävät uusien tietojen ja taitojen nopeaa ja täsmällistä hallintaa.

Sairaanhoitopiirin jokaisella työntekijällä on eettinen velvollisuus ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä osallistumalla täydennyskoulutukseen. Ensisijaisena tavoitteena on edelleen ollut toiminnan vaikuttavuuden parantaminen henkilöstön ammatillista osaamista kehittämällä. Esimiehet ovat olleet avainasemassa henkilöstönsä osaamisen ja oppimistarpeiden määrittämisessä, osaamisen kehittämisen tukemisessa ja täydennyskoulutuksen edellytysten turvaamisessa.

Työnantajan kustantamia ulkopuolisen täydennyskoulutuksen päiviä kertyi yhteensä 6034. Potilastietojärjestelmien koulutukset mukaan ottaen koulutuksia oli 7153 päivää, eli 3,4 päivää henkilöä kohden. Vuonna 2006 koulutuspäiviä oli 3,7pv/hlö.





Opintovapaalla oli 22 henkilöä. Opintovapaapäiviä oli 2478.



Sivun alkuun

Potilastietojärjestelmän sovelluskoulutuksia järjestettiin 97 koulutuspäivää ja keskimäärin koulutuskertaan osallistui 5,7 henkilöä. Atk-peruskoulutuksia järjestettiin sairaalahuoltajille 16 koulutuspäivää.

Potilastietojärjestelmän luokkakoulutusten lisäksi järjestettiin 15 luentotyyppistä potilastietojärjestelmän sovelluskoulutusta, aiheina toimintamallit, laskutus, määräys, lähetteet jne.

Sairaanhoitopiirin sovelluskouluttajat järjestivät myös ammattikorkeakoulun opettajille Kymshp:n toimintamallien mukaista koulutusta potilastietojärjestelmään (kolme koulutuskertaa), osallistujina 11 ammattikorkeakoulun opettajaa.

Alueellinen koulutus

Sairaanhoitopiirin vastuulla olevaa alueellista koulutusta järjestettiin yhteensä 34 tilaisuutta, joihin osallistui 3206 henkilöä alueen eri organisaatioista, eli keskimäärin tilaisuuksissa oli 94 henkilöä. Koulutusten ja osallistujien määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Vuonna 2006 koulutuksia järjestettiin 24 ja osallistujia oli 90 henkilöä.

Kevään 2007 suosituimpia aiheita olivat diabetes, asiakkaan kohtaaminen ja henkinen hyvinvointi työyhteisössä. Syksyn suosituimpia aiheita olivat dementian hoito, käytöshäiriöisen vanhuksen hoito sekä haavan hoito. Osallistujia oli kaikista sairaanhoitopiirin kunnista.





Alueellisen koulutuksen järjestämisessä yhteistyökumppaneina ovat olleet Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, alueen ammattiopistot, Suomen sydänliitto ja muut yhteistyötahot. Sairaanhoitopiirin toimintayksiköissä on lisäksi omaan toimintaan liittyvää koulutusta, tutustumistilaisuuksia ja opintokäyntejä.

Työnantajan kustantamat koulutuskustannukset olivat 410 633,93 e. Edellisenä vuonna kustannukset olivat 341 534e, kasvua 16,8 %. Alueellisen koulutuksen osuus oli 22 499,65e. Vuonna 2006 osuus oli 18 817.

Koulutuskustannukset olivat 0,50 % palkkasummasta, kun vuonna 2006 osuus oli 0,63 % palkkasummasta.

4. OPISKELIJAT JA ERIKOISTUMISKOULUTUKSET

Terveysalan opiskelijat
Tarkkoja tilastoja opiskelijoiden harjoittelujaksoista/opiskelijamääristä ei ole saatavissa vuo-delta 2007, mutta laskutuksen perusteella terveysalan opiskelijoiden harjoittelujaksoja toteu-tui vuoden aikana yhteensä n. 750 kpl. Näistä keskussairaalassa toteutui 404 jaksoa, 216 aluesairaalassa, 101 psykiatrian tulosalueella sekä 39 Kymenlaakson sairaalapalvelut -liikelaitoksessa (joista 16 kpl päivän kestänyttä jaksoa). Keskussairaalassa opiskelijoiden harjoittelupäiviä oli toteutunut 8039, aluesairaalassa 4402, psykiatrian tulosalueella 2223 ja sairaalapalveluissa 454.

Syksystä 2007 alkaen terveysalan opiskelijoiden harjoittelupaikkojen varaamisessa otettiin käyttöön Jobstepsoteharjoittelupaikkavarausjärjestelmä keskussairaalan ja aluesairaalan tulosalueella, ja samalla siirryttiin näiden osalta käsittelemään harjoittelupaikkavaraukset keskitetysti. Järjestelmän käyttöönotto toi tarpeen myös opiskelijoille tarkoitetulle www-sivustolle, joka valmistui terveysalan ja lääketieteen opiskelijoille syksyllä 2007. Sivusto toimii yhtenä opiskelijoiden perehdytysmateriaalina sekä tiedonvaihtokanavana oppilaitosten, opiskelijoiden ja sairaanhoitopiirin organisaation välillä.

Syksyllä pidettiin ensimmäinen harjoittelemaan tuleville opiskelijoille tarkoitettu yleisperehdy-tystilaisuus, johon osallistui 40 opiskelijaa yhteensä 5 eri koulusta. Tilaisuudessa kerrottiin sairaanhoitopiiristä ja keskussairaalasta ja sen hallinnosta, harjoittelusta, sähköisestä kirjaa-misesta ja tietoturva-asioista, hygieniaohjeista sekä keskeisistä työturvallisuusohjeista. Opiskelijoista (n = 37) 95 % piti tilaisuutta melko tai erittäin tärkeänä ensimmäistä harjoitteluaan tekeville opiskelijoille.

Keväällä 2007 pyörähti käyntiin ammattikorkeakoulun hallinnoima Rajaton oppimisympäristöhanke, johon sairaanhoitopiiri osallistuu. Hankkeeseen liittyen ryhdyttiin suunnittelemaan ja valmistelemaan ongelmaperustaisen oppimisen pienryhmätyöskentelyjen kokeilemista sairaanhoitajaopiskelijoiden käytännön harjoittelujakson aikana. Syksyllä järjestettiin kokeilua varten ammattikorkeakoulun kanssa yhteistyössä 12 keskussairaalassa pilottiosastoilla työskentelevälle käytännön ohjaajalle koulutus (1 op) pienryhmätyöskentelyn ohjaajana toimimiseksi. Myös Kuusankoskella psykiatrisen sairaalan tiloissa järjestettiin sairaanhoitopiirin henkilöstölle kahden tunnin luento ongelmaperustaisesta oppimisesta teoriassa ja käytännössä yhteistyössä ammattikorkeakoulun kanssa.



Sivun alkuun

5. REKRYTOINTI

Sairaanhoitopiirissä on ollut vuoden aikana avoimia tehtäviä 120. Saapuneita hakemuksia on tullut yhteensä 513. Hakemuksia/avoin tehtävä on tullut yhteensä vain 4: Suurimmat hakijamäärät on saatu hallinnon ja tukipalvelujen tehtäviin 27 kappaletta/tehtävä. Keskussairaalan tulosalueelle 4, psykiatrisen sairaalan 3, aluesairaalan 6 ja sairaalapalveluluiden liikelaitoksessa 1.

Sijaisuudet

Kymenlaakson keskussairaalassa sijaispyyntöjä (= lyhytaikaiset sijaiset, alle 3 viikkoa) oli 4797. Näistä 305 sijaisuuteen ei saatu tekijää (6,36 % pyynnöistä). Kuusankosken aluesairaalassa sijaispyyntöjä oli 1931. Ilman sijaista jäätiin 209 kertaa (10,8 %). Silloin kun sijaista ei saatu, työjärjestelyt hoidettiin osaston sisäisesti.

Erikoissairaanhoito on hyvin naisvaltainen ala. Naisten osuus henkilöstöstä oli 87,9 %. Lääkäreistä naisia oli 43,4 %. Tutkimushenkilöstössä naisten osuus oli 86,1 % ja sairaanhoitajissa 93,7 %.

6. TYÖHYVINVOINTI

6.1. TYÖTERVEYSHUOLTO

Kuntayhtymä ostaa työterveyshuollon palvelut Kymijoen Työterveys -liikelaitoksen Kuusankosken ja keskussairaalan työterveysasemilta. Palvelut käsittävät lakisääteisen, ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä sairaanhoidon palvelut sisältäen yleislääkäritasoiset laboratorio- ja kuvantamistutkimukset.

Työsuojeluyhteistyössä työterveyshuollon edustajat ovat osallistuneet säännöllisesti työsuojelujaoksen kokouksiin. Kokouksissa on käsitelty työpaikkakäynteihin liittyvät pöytäkirjat ja seurattu korjausehdotusten toteutumista. Lisäksi on käyty läpi ilmoitukset tapaturma- ja väkivaltatilanteista ja sovittu mahdolliset jatkotoimenpiteet.

Työterveyshuollon edustajat ovat jatkaneet (vuonna 2006 aloitettu) valtakunnallisen työsuojelun valvontahankkeen ohjausryhmään jäsenenä ja kahden alahankkeen toteuttajana. Haitallinen henkinen kuormitus -hankkeen kohderyhmänä ovat olleet keskussairaalan esimiehet ja tavoitteena on ollut löytää hyödyllinen kartoitusmenettely sekä mielekkäät reagointitavat esimiesten hyvinvoinnin tukemiseen. Käsin tehtävät nostot ja siirrot -hankkeen tavoitteena on ollut kerrata tuki- ja liikuntaelimistöä vähemmän kuormittavia työskentelytapoja sekä oppia uusia menetelmiä potilaan avustamiseen ja taakkojen siirtämiseen. Pilotteina ovat olleet keskussairaalan osasto 5B, välinehuolto ja materiaalipalvelut.

Sisäilmatyöryhmän kokouksissa on vakituisena edustajana ollut työterveyslääkäri Maija Melto-Gurung. Laajoja työpaikkaselvityksiä tehtiin kaikissa sairaaloissa, lisäksi tehtiin useita osaselvityksiä.

Tyky-vastaava -koulutushanke jatkui vuonna 2007 ja näin pystyttiin kouluttamaan kuntayhtymään uusia Tyky-vastaavia. Kevään koulutuspäivien teema oli: "Tyky on yhteinen asiamme".

Kolmikanta/yhteistyöneuvotteluja pidettiin useita yhdessä esimiesten, työntekijöiden ja työterveyshuollon kanssa (sisällöt mm. pitkien sairauslomien jälkeen työhönpaluu, työnkuvan/sisällön muutos, työssä selviytyminen, päihdeongelmat).

Työyksikkökohtaisesti räätälöityjä laajoja tyky-projekteja oli menossa 14:ssä yksikössä. Nämä projektit ovat sisältäneet yksikön tarpeiden mukaisesti suunnitellut, koko henkilöstölle suunnatut fyysisen ja psyykkisen kunnon kartoitukset, ammatillisen osaamisen ja kehitystarpeiden, sekä työyhteisön tilan selvitykset, palautetilaisuudet henkilöstölle, toiminta-, aikataulu-, vastuuhenkilö- ja seurantasuunnitelman laatimisen yhteistyössä eri osapuolien kanssa.

Työyhteisöön ja työntekijään kohdistuva työhyvinvointia kehittävä toiminta on ollut monipuolista ja laajaa. Työterveyshuollon tiimit (lääkäri, psykologi, terveydenhoitaja, fysioterapeutti) ovat toimineet yhteistyökumppaneina erinomaisesti.

Kansaneläkelaitoksen Aslak-kurssien suosio on ollut suuri. Kuntoutusjaksoille osallistui 41 henkilöä ja TYK-kuntoutukseen 4 henkilöä.

Työterveyshuollon kustannukset ovat kasvaneet edelliseen vuoteen verrattuna:
Koko sairaanhoitopiiri 655.371,59 €, muutos- % 9,05
Sairaala-apteekki 13.977,22 €, muutos-% 19,29 %
Sairaala-palvelut 94.182,30 €, muutos-% 23,12 %

Sivun alkuun

6.2. SAIRAUSPOISSAOLOT




Edellisten vuosien tapaan suurimpana poissaolojen syynä on erilaiset tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Näistä johtuvia poissaoloja oli 16 603 päivää. Muiden syiden osalta järjestys on myös edellisen vuoden kaltainen: Hengityselinsairaudet 5160 pv, mielenterveys 4670 pv ja vammat, myrkytykset 4169 pv. Poissaolopäiviä oli yhteensä 44 191.

Sairauspoissaolopäivät ovat kasvaneet edellisestä vuodesta hiukan (+0,5pv). Merkittävin kasvu on ollut teknisen henkilökunnan (+11,6) ja tutkimushenkilökunnan ryhmissä (+7,1). Merkittävin lasku on ollut varasto ja muun huoltohenkilökunnan ryhmässä (-14,8).



Vuonna 2005 sairauspoissaolot olivat 6,6 %, vuonna 2006 luku oli 7,1 % ja nyt 7,57 %. Kasvua on siis tapahtunut joka vuosi vähän.



Suurin kasvu on ollut 2-3 päivää ja pidemmissä, yli 91 päivää kestävissä sairauslomajaksoissa.

Sivun alkuun


6.3. YHTEISTOIMINTA, RISKIENHALLINTA JA TYÖSUOJELU

Yhteistyö- ja työsuojelutoimikunta kokoontui 11 kertaa vuonna 2007. Kokouksissa käsiteltiin yhteistoimintamenettelyasioina mm taloushallinnon yhtiöittämistä, talousarvio- ja tilinpäätösasioita, hyväksyttiin aloitetoiminnan ohje ja varhaisen tuen malli sairauspoissaolojen hallintaa varten. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta käsiteltiin mm mahdollisista organisaatiomuutok-sia silmällä pitäen, hyväksyttiin työterveyshuollon vuosisuunnitelma, ja kuultiin henkilöstöjohtajan alustus YT- lain pääkohdista ja voimaantulosta. Aloitteita jätettiin kolme kappaletta.

Sairaanhoitopiirin riskienhallintatyöryhmä käsitteli vuonna 2007 mm. käyttöomaisuuteen ja sen inventointiin ja poistoihin liittyviä riskejä sekä niiden hallintaa ja jalkautti HaiPro kirjaamis- ja käsittelyjärjestelmän. Tietoturvallisuuteen liittyvä määrittelykeskustelu aloitettiin riskienhallintatyöryhmässä.

Työnantaja vastaa työpaikan terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Sisäilman laatu ja kuormit-tuminen muodostavat edelleen työsuojelutoiminnan painopisteet. Turvallisuustoiminnan keskiössä on asiakasväkivaltariskin hallinta ja työmatkaturvallisuus. Omilla valinnoilla voidaan vähentää liukastumisesta johtuvia kaatumisia.

Työsuojelujaosto kokoontui 9 kertaa käsitellen mm. psykiatrian uuden kiinteistön työpaikkakäyntejä, turvallisuustoiminnan ja riskienhallinnan kehittämistä, työtapaturmia, veri- ja pistostapaturmia ja työyhteisöihin liittyviä asioita.

Vakuutusyhtiölle ilmoitettavat työtapaturmat (n 75) vähenivät edellisvuodesta n neljänneksellä. Edelleen liukastumiset ja kaatumiset työmatkalla on suurin yksittäinen työtapaturman syy. Pistostapaturmat eivät johtaneet tartuntoihin. Muutama yksittäinen hengityselinten oireisiin perustuva ammattitautiselvitys oli meneillään vuonna 2007.

Työsuojelujaoston selvittelyihin päätyi kaksi työpaikkakiusaamisepäilyä. Kummassakaan ei voitu todeta työpaikkakiusaamisen kriteeristön täyttyvän, mutta epäasiallista työpaikka- tai esimieskäyttäytymistä ja ennen kaikkea käyttäytymisen tulkintaa on esiintynyt molemmissa tapauksissa.

VTT kanssa yhteistyössä kehitettiin HaiPro terveydenhuollon haittatapahtumien kirjaamis- ja käsittelymenetelmää potilasturvallisuuden parantamiseksi. Samaa menettelyä käytetään myös asiakasväkivallan kirjaamisessa ja käsittelyssä. HaiPro ilmoituksia läheltä piti tilanteineen, jätettiin vuonna 2007 254 kappaletta. Ilmoitus- ja käsittelyjärjestelmä otettiin siis hyvin vastaan ja se on koettu tarpeelliseksi.

Valvontahanke päättyi vuoden 2007 lopussa. Hankkeen teemoille kehitettiin sen aikana hallintamenetelmät, joiden jalkauttaminen toimintayksiköihin jatkuu pitkälle tulevaisuuteen. Osana haitallisen henkisen kuormittumisen ja häirinnän ja huonon kohtelun hallintajärjestelmää hyväksyttiin "Hyvää Työpäivää - Henkisen työsuojelun toimintaohje" elokuussa 2007. Sen keskeinen teema on varhainen puheeksi ottaminen ja puuttuminen. Ohje, samoin kuin piirin päihdeohjelma syyskuulta 2005 on otettu hyvin vastaan lähiesimiesten keskuudessa.

Piirin päätoiminen työsuojeluvaltuutettu Hannele Barkman siirtyi uusiin tehtäviin ja Pirjo Kuokka siirtyi päätoimiseksi työsuojeluvaltuutetuksi. Uusiksi varavaltuutetuiksi valittiin Sami Sojonen ja Mika Leppänen. Vaihdokset sujuivat sujuvasti ilman vaikutuksia työsuojelun toimintajärjestelmään. Samassa yhteydessä keskusteltiin työsuojelun yhteistoiminnan ja muun työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnan eriyttämisestä jatkossa.

Työsuojeluhenkilöstö on osallistunut aktiivisesti toimialansa koulutukseen ja järjestänyt sairaanhoitopiirin alueellisissa koulutuksissa työsuojelun teemaviikkoon liittyneen iltapäiväkoulutuksen Kymenlaakson alueen työsuojelutoimijoille ja asiasta kiinnostuneille n 40 osanottajalle.

Riskienhallinta ja turvallisuuskulttuurin edistäminen edellyttää aktiivista ja positiivista asennet-ta työyhteisön kehittämiseen. Myönteinen suhtautuminen ja henkilökohtainen panos työpaikan kehittämiseen parantaa työyhteisön tilaa ja parantaa mahdollisuuksia hallita kuormittumista oikealla tavalla.

6.4. VIRKISTYS JA VAPAA-AJAN TOIMINTA

Sairaanhoitopiiri on tukenut henkilökunnan uimahalli- ja kuntosalilippujen hankintaa.

Kunnon työryhmä perustettiin toimimaan henkilöstön hyvinvoinnin ja liikuntaan liittyvien hankkeiden vetäjänä. Tarkoituksena on edistää fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoa.

Syksyn Virekortteja palautettiin kaikkiaan 293 kpl. Kortteja palautettiin seuraavasti tulosalueittain: KOKS 86, KAS 46, KYPS 60, SAPA 78, HAPA 19 ja Sairaala-apteekki 4. Yhteisöjen suoritusten perusteella palkittiin viisi parasta osastoa sekä kaksi henkilöä henkilökohtaisten suoritusten perusteella. Toimintaa jatketaan myös vuonna 2008.

Keväällä järjestettiin perheiden liikuntapäivä Vierumäen urheiluopistolla sekä teatterimatka Kouvolan teatteriin (Yövierasnäytös).

Henkilökuntaamme osallistui sairaanhoitopiirien välisiin pilkkikilpailuihin Mikkelissä. Loppuvuodesta oli sairaanhoitopiirin henkilöstölle varattu "kulttuurielämys" Kotkan kaupungin teatteriin Leipurin kaunis vaimo-musikaaliin.

Ammattiryhmät