1. Vuosikatsaus
2. Henkilöstö
2.1. Henkilöstön määrä
2.2. Sijaisuudet
2.3. Osa-aikaiset
2.4. Henkilöstörakenne
2.5. Henkilöstön keski-ikä
2.6. Henkilöstön ikärakenne
2.7. Ulkoinen vaihtuvuus
2.8. Osaaminen
3. Työterveyshuolto
4. Yhteistoiminta ja työsuojelu
5. Henkilötyövuodet
6. Henkilöstökulut
7. Sairauspoissaolot
8. Ammattiryhmät
2. Henkilöstö
2.1. Henkilöstön määrä
2.2. Sijaisuudet
2.3. Osa-aikaiset
2.4. Henkilöstörakenne
2.5. Henkilöstön keski-ikä
2.6. Henkilöstön ikärakenne
2.7. Ulkoinen vaihtuvuus
2.8. Osaaminen
3. Työterveyshuolto
4. Yhteistoiminta ja työsuojelu
5. Henkilötyövuodet
6. Henkilöstökulut
7. Sairauspoissaolot
8. Ammattiryhmät
Vuosikatsaus
Vuosi 2005 oli hoitotakuun toteuttamisen vuosi sairaanhoitopiirissä. Myös toiminnan muutokset jatkuivat kuntayhtymässä. Oma palvelutuotanto kasvoi vuodeosastoilla ja päiväkirurgiassa. Hoitojaksoja tehtiin enemmän. Kiitos henkilökunnan hyvän työmotivaation hoitotakuun tavoitteisiin päästiin omaa toimintaa lisäämällä sekä päiväaikaan että iltaisin ja viikonloppuisin. Totuuden nimissä on myönnettävä, että osa onnistumisesta menee ostopalvelujen käytön piikkiin.
Kirurgiassa venyttiin koko sairaanhoitopiirin alueella hienoon saavutukseen. Samoin toimittiin muilla erikoisaloilla, joihin hoitotakuu eniten vaikutti tai johon hoitotakuun vaikutukset jäivät vähemmälle.
Psykiatriassa murros jatkui. Kouvolan mielenterveystoimisto siirtyi Kouvolan seudun terveyskeskuksen toiminnaksi keväällä 2005. Heti vuoden 2006 alusta viimeinen eli Haminan mielenterveystoimisto siirtyi pois sairaanhoitopiiristä.
Psykiatriassa selvittiin hoidoista hyvin huolimatta erikoislääkärien virkojen huonosta täyttöasteesta.
Henkilöstön määrässä tapahtui vähäisiä muutoksia. Siirtyvät toiminnot vähensivät henkilöstöä. Samoin henkilöstön määrä väheni, koska avoimia virkoja ei saatu täytetyksi. Samaan aikaan henkilöstön määrä kasvoi keskussairaalassa ja psykiatriassa lähinnä sijaisten määrän kasvaessa. Liikelaitosten henkilöstö kasvoi toiminnan laajentumisen vuoksi.
Edellisenä vuotena vähentyneet sairaudesta johtuvat poissaolot kääntyivät kasvuun.
Henkilöstön koulutusta järjestettiin aikaisempaa enemmän. Tähän oli syynä lähinnä tietojärjestelmien käyttöönottoon liittyvä koulutusohjelma.
Vuosi 2005 oli henkilöstölle hyvä työvuosi. Kiitän koko kuntayhtymän henkilöstöä hyvästä ammattitaidosta ja hyvästä työmotivaatiosta. Te olette hoitaneet kymenlaaksolaisia viime vuonna hyvin.
Kari Hassinen
sairaanhoitopiirin johtaja
Sivun alkuun
2.1. Henkilöstön määrä
Suurimman ammattiryhmän hoitohenkilöstön osuus koko henkilöstöstä on kasvanut viime vuodesta prosentilla. Vastaavasti lääkärien osuus on jonkin verran vähentynyt. Hoitohenkilökunnan osuus oli 61 % ja lääkärien 8 %.
Sairaanhoitajien määrä on kasvanut yhdeksällä hoitajalla edellisestä vuodesta. Sairaanhoitajine määrän lisäyksen selittää sijaisten määrän kasvu. Muun hoitohenkilökunnan määrä on pysynyt edellisen vuoden tasolla.
Lääkärien määrä on vähentynyt 24:llä. Lääkärien määrän väheneminen johtuu mielenterveystoimiston siirrosta terveyskeskukselle, sijaisten määrän vuosivaihtelusta sekä erikoislääkärien ja erityisesti erikoistuvien lääkärien saatavuuden huononemisesta.
Tutkimusta ja hoitoa avustavan henkilökunnan, siivoushenkilökunnan ja toimistohenkilökunnan määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta jonkin verran.
Sivun alkuun
Sijaisuudet
Sijaisten määrä on vähentynyt 13 sijaisella edellisestä vuodesta. Lääkärien ja tutkimushenkilökunnan sijaisia on ollut selvästi vähemmän. Sairaanhoitajien sijaisuuksia on ollut saman verran kuin edellisenäkin vuonna. Muun hoitohenkilökunnan sijaisten määrä on kasvanut merkittävästi.
Keskussairaalassa, aluesairaalassa ja psykiatriassa sijaisia on ollut jonkin verran enemmän kuin viime vuonna. Sairaalapalveluiden sijaisten määrä on vähentynyt.
Osa-aikaiset
Osa-aikaisen henkilöstön määrä oli 118. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 11. Kaikissa ryhmissä toimistohenkilökuntaa lukuun ottamatta osa-aikatyön osuus on vähentynyt edellisestä vuodesta. Toimistohenkilökunnankin kasvu johtuu edellisen vuoden pienestä luvusta.
Sivun alkuun2.4. Henkilöstön rakenne
Sairaanhoitopiirin henkilöstö on naisvaltainen. Naisten osuus henkilöstöstä on 87,8 %. Lääkäreissä naisten osuus on 41 %, kun se edellisenä vuonna oli 47 %. Tutkimushenkilöstössä naistenosuus oli 87,2 %, sairaanhoitajissa 93,5 %, muussa hoitohenkilöstössä 83,3 %, avustavassa henkilöstössä 95,6 %, siivoushenkilöstössä 99,0 %, varastohenkilöstössä 16,7 % ja toimistohenkilöstössä 94,7 %.
Sivun alkuun2.5. Henkilöstön keski-ikä
Henkilöstön keski-ikä oli 44,2 vuotta. Keski-ikä on jonkin verran kasvanut, koska se oli viime vuonna 43,7 vuotta. Lääkärien keski-ikä oli 45,3 vuotta, kun se viime vuonna oli 43,6. Lääkärien määrän väheneminen on siten kohdistunut nuoriin naislääkäreihin. Sairaanhoitajien keski-ikä oli 41,6 vuotta, joka oli sama kuin vuonna 2004. Vanhin ammattiryhmä oli edelleen siivoushenkilöstö, jonka keski-ikä oli 48,6 vuotta, joten se oli alentunut edellisen vuoden 49 vuodesta.
Sivun alkuun
2.6. Henkilöstön ikärakenne
Yli 60-vuotiaita kuntayhtymässä oli töissä 35 henkilöä, kun edellisenä vuonna luku olo 30. Yli 55-vuotiaita oli 313. Edellisenä vuotena luku oli 300. Henkilöstön vanheneminen johtui siitä, että alle 40-vuotiaiden määrä on jonkin verran vähentynyt ja yli 55-vuotiaiden määrä kasvanut. Muutos on kuitenkin hyvin vähäinen.
2.7. Ulkoinen vaihtuvuus
Vuoden aikana tehtiin uusia virkamääräyksiä ja työsopimuksia yhteensä 41 kappaletta. Palvelujaksoja päättyi 159 kappaletta. Vaihtuvuusprosentti oli 12,2.
Viime vuonna henkilöstöstä siirtyi eläkkeelle 26 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle heistä siirtyi 31 ja työkyvyttömyys- tai yksilölliselle varhaiseläkkeelle 15 henkilöä.
Työpaikkaa vaihtoi 14 henkilöä. Muuhun kunnalliseen organisaatioon siirtyi 47 henkilöä.
2.8. Osaaminen
Oman työn kehittäminen ja omassa organisaatiossa olevan osaamisen käyttöön ottaminen on täydennyskoulutuksen haaste. Täydennyskoulutuksen tavoitteena oli tuottaa henkilöstölle sellaisia tiedollisia, taidollisia ja asenteellisia valmiuksia, jotka lisäävät heidän asiantuntijuuttaan ja työssä jaksamistaan. Täydennyskoulutuksen teemojen, sisältöjen ja menetelmien valinnalla pyritään vastaamaan palvelurakenteen ja työkäytäntöjen muutoksiin. Myös henkilöstökertomuksen tietoja hyödynnetään täydennyskoulutuksen toteutuksessa.
Ammatillisen osaamisen kehittämiseen vaikuttavat ihmisten lisääntyvät vaatimukset sekä työelämän ja toimintaympäristön muutokset. Täydennyskoulutuksen merkitys korostuu terveydenhuollossa erityisesti, koska hoitokäytännöt muuttuvat jatkuvasti lääketieteen, biotieteiden, terveystieteiden ja teknologian kehityksen myötä. Hoitoketjujen toimivuus ja työyhteisöjen kehittäminen edellyttävät täydennyskoulutuksen järjestämistä koko henkilökunnalle.
Täydennyskoulutuksella tarkoitetaan ammattia tukevaa, suunnitelmallista, tarvelähtöistä, lyhyttai pitkäkestoista koulutusta, jonka tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä työntekijän ammattitaitoa ja osaamista välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden ja asiakkaiden kanssa.
Jokaisella työntekijällä on eettinen velvollisuus huolehtia oman ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja kehittämisestä osallistumalla täydennyskoulutukseen. Ensisijaisena tavoitteena on toiminnan vaikuttavuuden parantaminen työntekijän ammatillista osaamista kehittämällä.
Esimiehet ovat avainasemassa henkilöstön osaamisen ja oppimistarpeiden määrittämisessä, osaamisen kehittämisen tukemisessa ja täydennyskoulutuksen edellytysten turvaamisessa. Kehittymistarpeita voidaan arvioida jatkuvasti osana jokapäiväistä toimintaa. kehityskeskustelut ovat järjestelmällinen tapa arvioida jokaisen työyhteisön jäsenen osaamista ja suunnitelmallista ammatillista kehittymistä. Kehityskeskustelujen tukena voidaan käyttää erilaisia osaamiskartoituksia.
Osaamisen johtaminen korostuu, koska tieto ja osaaminen muuttuvat koko ajan, jolloin osaamista on uudistettava. Myös asiantuntijoiden motivoituminen omasta työstään on ensiarvoisen tärkeää.
Johtamisen ammattitutkintoon valmistavassa vuonna 2003 alkaneessa JET koulutuksessa oli 24 esimiestä, joista suuri osa sai tutkintonsa valmiiksi vuonna 2005. Valmennuksen sisältönä oli strateginen johtaminen, ihmisten johtaminen ja johtamisen työkalut. Opiskelijoiden kehittämishankkeet liittyivät heidän omiin työyksiköihinsä.
Täydennyskoulutuksella voidaan edistää erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon alueellista yhteistyötä, hoidon jatkuvuutta ja saumattomia palveluketjuja sekä kansallisten hoitosuositusten ja niihin perustuvien alueellisten hoito-ohjelmien toimeenpanoa.
Moniammatillisella koulutuksella tuetaan eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä, verkostoitumista, organisaatioiden tavoitteiden toimeenpanoa käytännössä sekä työyhteisön tavoitteisiin ja toimintalinjauksiin sitoutumista. Moniammatillista alueellista koulutusta on järjestetty sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen ja yksityisen sektorin kattaviin palvelu- ja hoitoketjuihin perustuen.
Työnantajan kustantaman ulkopuolisen koulutuksen suoranaiset kustannukset olivat 460 891 euroa, josta alueellisen koulutuksen osuus oli 17 038 euroa. Lisäystä edelliseen vuoteen oli 43 769 euroa.
Koulutuskustannusten osuus oli 0.87 % palkkasummasta (edellinen vuosi 0.77 %)
Koulutuspäiviä kertyi 6670 päivää, joista alueelliseen koulutukseen 867 päivää ja ulkomaiseen koulutukseen 543 päivää.
Sairaanhoitopiirin sähköisen sairauskertomuksen kouluttamiseen käytettiin yli 3000 koulutusrupeamaa ja yli 10 000 tuntia.
Sivun alkuun
ATK-koulutuksen lisäksi muihin täydennyskoulutuksiin osallistui 1405 henkilöä.
Koulutuksia oli keskimäärin 3,4 päivää henkilöä kohden vuodessa, jakautuen lääkäreille 8 pv, muut yliopistokoulutetut 4,8 pv, ammattikorkeakoulun käyneille 3,95 pv, koulutasoisille 2,85 pv ja muille 1 pv.
Opintovapaalla oli 28 henkilöä (edellisenä vuonna 20), opintovapaapäiviä oli 2791 (edellisenä vuonna 1889 pv.).
Opintovapaillaan henkilökunta osallistuu erikoistumiskoulutuksiin, omaehtoiseen yliopistolliseen koulutukseen ym. suonensisäisen lääkehoidon opetus on kuulunut tulosalueille.
Sairaanhoitopiirin vastuulla olevaa alueellista koulutusta järjestettiin yhteensä 31 tilaisuutta.
Koulutus järjestettiin enimmäkseen yhden päivän tilaisuuksina. Perushoitajille järjestettiin neljän päivän mittainen koulutus ja sairaala- ja laitosapulaisille kahden päivän koulutuskokonaisuus.
Koulutuksiin osallistui 2724 henkilöä. Kevätkauden teemoina olivat Maksuasiat ja kirjaaminen, Touretten oireyhtymä, Urticaria ja atooppinen ekseema, Hoitoketju, Organisaation imago ja johtaminen, ADHD, Fysioterapia, Osteoporoosi, Sikiöseulonnat, Henkinen ensiapu suuronnettomuuksissa, Effica, MRSA, Terveyttä ja hyvinvointia näyttöön perustuvalla hoitotyöllä, Onnistunut kotiutus ja hoitotyön strukturoitu kirjaaminen. Osallistujia koulutuksiin oli 17-229.
Syksyn koulutukset olivat Vanhusten hyvä lääkehoito, Lapsi, perhe ja ruoka, Päihteet puheeksi, Hyvän työilmapiirin salaisuus, Ammatillinen kasvu, Kolmas elämä, Potilaslähtöinen kirjaaminen, Myötätuntouupumus, terveysalan tulevaisuusfoorumi, Puhtaus terveydenhuollossa, Lääkehoito, Uusi uljas sairaala- mieletkö terveinä, Eteisvärinä ja sydämen vajaatoiminta, Huumeiden käytön torjunta ja vanhenemismuutosten eteneminen. Osallistujia tilaisuuksissa oli 23-165.
Yhdessä Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin kanssa järjestettiin Kaakon lääketiedepäivät, jossa osallistujia oli 99.
Alueellisten koulutusten järjestämisessä on ollut yhteistyökumppaneina Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Kymenlaakson kesäyliopisto ja alueen muut yhteistyötahot.
Useissa yksiköissä järjestetään omaan toimintaan liittyvää koulutusta ja järjestetään tutustumistilaisuuksia ja opintokäyntejä.
3. Työterveyshuolto
Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, hyvin toimiva työyhteisö, työhön liittyvien sairauksien ehkäisy sekä työntekijän työ- että toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen. (Valtioneuvoston päätös 950/94 3 §)
Sairaanhoitopiiri ostaa henkilöstöllensä lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Palvelut tuottaa Kymijoen työterveys, Kuusankosken ja KOKS:n asemat.
Vahva painotus ennaltaehkäisyyn jatkuu entisten vuosien tapaan.
Sairauspoissaolot lisääntyivät hieman vuoteen 2004 verrattuna. Selkeästi suurin poissaoloja aiheuttava tautiluokka on tuki- ja liikuntaelin sairaudet.
Hyvä yhteistyö työsuojelun ja linjajohdon kanssa jatkuu. Työterveyshuollon edustajat osallistuvat säännöllisesti työsuojelujaoston kokouksiin ja pyydettäessä yt- ja työsuojelutoimikunnan tilaisuuksiin.
Työkykyä ylläpitävä ja työhyvinvointia edistävä toiminta on kohdistunut työyhteisöön, työntekijään, työympäristöön ja työhön. Toiminta jakaantuu ennaltaehkäisyyn, sairauksien ja työyhteisöongelmien mahdollisimman aikaiseen diagnosointiin sekä hoitoon, kuntoutukseen ja korjaamiseen.
Oman aktiivisen ja monipuolisen toiminnan lisäksi on jatkuvasti haettu Kansaneläkelaitokselta Aslak-kursseja. Vuoden 2005 aikana oli Aslak-kuntoutuksessa 37 henkilöä terveydenhuoltohenkilöstön kurssilla Imatran Liikunta- ja kuntoutumiskeskuksessa ja 10 henkilöä sairaala-apulaisten kurssilla Savonlinnan Kuntoutumiskeskuk-sessa. Ryhmä-TYK kuntoutuksessa oli 4 sairaala-apulaista.
Työterveyshuollon kustannukset olivat 682 550 €, n. 336 € keskimäärin palkkalistalla ollutta henkeä kohden.
4. Yhteistoiminta ja työsuojelu
Kulunut vuosi oli yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatiolle vaalivuosi. Työsuojeluvaltuutettujen vaali käytiin sopuvaalina niin, että sekä päätoiminen työsuojeluvaltuutettu että varavaltuutetut jatkavat toimikauttaan. Ammattijärjestöjen luottamusmiehistä sen sijaan osa vaihtui. Nyt tehtävänsä jättäneille luottamusmiehille lämmin kiitos hyvin sujuneesta yhteistyöstä.
Yt- ja työsuojelutoimikunta kokoontui 9 kertaa käsitellen ajankohtaisia aiheita: uusien virka ja työehtosopimusten soveltamista, paikallista sopimusta joustavista työajoista, kokeilua korotetusta hälytysrahasta, hoitotakuun onnistumista, päihdeohjelman päivitystä jne. sekä jatkuvaa seurantaa toimintasuunnitelman ja talousarvion toteutumisesta.
Työsuojelujaosto kokoontui ennen toimikuntaa valmistellen työsuojeluun liittyvät asiat toimikunnalle.
Pääluottamusmiehet neuvottelivat henkilöstöjohtajan kanssa säännöllisesti 12 kertaa vuoden aikana. Pääaiheina olivat palvelussuhteeseen ja sopimuksiin liittyvät asiat ennen yt- ja työsuojelutoimikunnan kokoontumisia; asioiden valmistelua, sopimista ja tiedottamista.
Järjestelyerät neuvoteltiin yhteisymmärryksessä ja määräajassa.
Työsuojelun toiminnan painopiste on ollut riskienhallinnassa. Toimintayksiköitä on ohjattu Väkivallaton terveydenhuoltokampanjassa kehitettyä TVR-Arvi-hallintamenetelmän käyttöönottoon.
Valtakunnallinen terveydenhuollon työsuojeluhanke käynnistyi. Sen teema-alueet ovat: siirrot ja nostot, asiakasväkivalta, haitallinen henkinen kuormitus ja epäasiallinen kohtelu.
5. Henkilötyövuodet
Vuonna 2005 henkilötyövuosia tehtiin kuntayhtymässä yhteensä 1540,2. Edellisenä vuotena määrä oli 1511,1 (kun luvuista on poistettu keittiöhenkilökunta, joka siirtyi vuonna 2004 Kotkan ja sairaanhoitopiirin omistaman yhtiön palvelukseen). Henkilötyövuodet kasvoivat 1,9 % vuodesta 2004. Kasvu kohdistui tutkimushenkilöstöön ja tutkimuksia avustavaan henkilöstöön, joka oli seurausta liikelaitosten toiminnan laajenemisesta.
Lääkärien henkilötyövuodet pysyivät edellisen vuoden tasolla (-0,6 %). Sairaanhoitajien henkilötyövuodet kasvoivat hyvin vähän (+1,8 %).
Henkilötyövuodet ammattiryhmittäin 2005
AMMATTIRYHMÄT 2005 2004 muutos-% LÄÄKÄRIT 140,47 141,37 -0,6 TUTKIM.HENK. 58,88 54,83 7,4 ERIAST.SAIR.HOIT. 727,09 713,99 1,8 MUU HOITOH. 174,41 180,28 -3,3 TUTK.+HOITOA AV.HENK. 181,69 160,14 13,5 SIIVOUSHENK. 162,49 161,03 0,9 TEKNINEN HENK. 6,01 6,30 -4,6 VARASTO+HUOLTOHENK. 11,83 11,63 1,7 TOIMISTOHENK. 77,33 81,55 -5,2 YHTEENSÄ 1540,2 1511,1 1,9Sivun alkuun
6. Henkilöstökulut
Kuntayhtymän henkilöstökulut olivat 77,3 miljoonaa euroa vuonna 2005. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 48,9 %. Henkilöstökulujen osuus on vähentynyt edellisestä vuodesta jonkin verran. Henkilöstökulut kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä 6,5 %. Palkkakulut kasvoivat 6,8 % ja henkilöstön sivukulut 5,2 %. Esitetty kuva henkilöstökuluista ei ole täydellinen, koska osa henkilöstön, erityisesti lääkärien, kuluista kirjautuu ostopalveluihin, koska asiantuntemusta hankitaan ostopalveluina.
Sivun alkuun
7. Sairauspoissaolot.
Sairaudesta johtuvat poissaolopäivät ammattiryhmittäin
Kuntayhtymän henkilöstö oli keskimäärin poissa työstä sairauden takia 18,3 työpäivää. Edellisenä vuotena luku oli 16,7. Vuoden 2004 hyvä kehitys kääntyi jälleen poissaolojen kasvuun.
Eniten sairaudesta johtuvia poissaoloja oli ammattiryhmistä siivoushenkilöstöllä, joilla määrä oli 30,3 työpäivää. Edellisen vuoden luku oli 32,1, joten ammattiryhmän tilanne on parantunut. Myös lääkärien poissaolopäivät olivat vähentyneet 3,9 päivään vuoden 2004 4 työpäivästä. Sairaanhoitajien poissaolopäivät olivat keskimäärin 16,6 kun luku vuonna 2004 oli 14,6.
Keskimääräiset poissaolopäivät
Ammattiluokka 2005 2004 muutos/pv Lääkärit 3,9 4,0 -0,1 Tutkimushenkilökunta 16,4 14,1 2,4 Eriasteiset sairaanhoitajat 16,6 14,6 2,0 Muu hoitohenkilökunta 24,7 22,6 2,1 Tutkimusta ja hoitoa av. henk. 21,2 17,6 3,6 Siivoushenkilökunta 30,3 32,1 -1,8 Tekninen henkilökunta 9,3 9,1 0,1 Varasto- ja muu huoltohenk. 31,4 8,9 22,5 Toimistohenkilökunta 13,5 10,6 2,9 Yhteensä 18,3 16,7 1,6
Sairauspoissaolo %
Sairaudesta johtuvat poissaolopäivät/työpäivät prosentteina laskettuna oli 6,6 vuonna 2005 kun se edellisenä vuotena oli 6,2. Siivoushenkilökunnan luku oli 10,4 vuonna 2005. Lääkäreillä luku 1,3 on selvästi ammattiryhmistä pienin. Muut ammattiryhmien luvut ovat lähellä keskiarvoa.
Ammattiluokka 2005 2004 muutos-% yksikköä Lääkärit 1,3 1,5 -0,3 Tutkimushenkilökunta 6,0 5,3 0,6 Eriasteiset sairaanhoitajat 6,2 5,4 0,9 Muu hoitohenkilökunta 9,3 8,3 1,0 Tutkimusta ja hoitoa av. henk. 7,3 7,1 0,3 Siivoushenkilökunta 10,4 11,1 -0,6 Tekninen henkilökunta 3,0 2,8 0,2 Varasto- ja muu huoltohenk. 8,7 2,7 6,0 Toimistohenkilökunta 4,5 3,5 1,0 Yhteensä 6,6 6,2 0,4
Sairaudesta johtuvien poissaolojen pituus
Alle 60 päivää kestäneiden poissaolojen osuus poissaoloista on vähentynyt merkittävästi. Sen sijaan yli 60 päivää kestäneiden poissaolojen määrä on lisääntynyt paljon. 60 - 90 päivää kestäneet poissaolot ovat lähes kaksinkertaistuneet. 91 - 180 päivää kestäneet poissaolot ovat nelinkertaistuneet edellisestä vuodesta. Yli 180 päivää kestäneiden sairaudesta johtuneiden poissaolojen määrä on kolminkertaistunut.
Sairaudesta johtuneiden poissaolopäivien määrä on kasvanut 35.634 päivään, kun se viime vuonna oli 34.270.
Sivun alkuun
Ammattiryhmät
LÄÄKÄRIT |
Osastonhoitaja (59) |
SIIVOUSHENKILÖT |
Sivun alkuun